Maalämpö tulossa öljylämmityksen tilalle ja tarvetta sähköautojen latauspisteille. Nämä olivat lähtökohdat As Oy Hirvitie 39:ssä Vantaalla.
Toteutimme syksyllä 2025 taloyhtiöön projektin, jossa vaihdoimme taloyhtiön sähköpääkeskuksen ja toteutimme asuntokohtaisten sähkömittarien taakse kytketyt latauspisteet keskimääräistä pidemmän kaivuun päähän kaikille taloyhtiön kymmenelle asunnolle.
”Keräsin hallituksen palautteen: Oikein hyvin sujui kokonaisuudessaan. Yhteydenpito oli sujuvaa ja selkeää – lähes kiitettävällä tasolla. Hoiditte työn laadukkaasti. Henkilökunta oli asiantuntevaa ja ystävällistä.”
-Johanna Johansson, hallituksen jäsen As. Oy Hirvitie 39
Maalämpö ja sähköautojen latauspisteet
Aluksi selvitimme taloyhtiön sähkölaitteiston perustiedot. Sähköliittymä oli 3×160 A eli 110,85 kW suurimman tuntikulutuksen ollessa vain 25,76 kW. Vapaata kapasiteettia oli siis vuoden suurikulutuksissimman tunninkin aikana 85 kW. Nykyinen liittymiskaapeli mahdollistaisi liittymän korotuksen aina 3×250 ampeeriin asti.
Lähtökohdat sekä maalämpöön siirtymiselle, että sähköautojen latauspisteille olivat siis sähköliittymän puolesta hyvät. Pelkkiä latauspisteitä ajatellen toteutus olisi ollut mahdollista myös olemassa olevasta keskuksesta, mutta maalämpöä sinne ei olisi kelvollisesti saanut liitettyä. Siksi olikin kustannustehokasta laittaa samalla sähkölaitteisto valmiiksi myös maalämmön tuloa varten, johon taloyhtiö tähtää keväällä 2026.
Uuden keskuksen kuvasta näkyy erilliset asuntokohtaiset latauspisteiden lähdöt sekä lämmitysjärjestelmää varten varattu 3×125 A kytkinvarokelähtö mittariristikkoineen.
Ote uuuden pääkeskuksen pääkaaviosta havainnollistaa, miten latausasemien lähdöt on kytketty asuntokohtaisten mittareiden taakse. Latausjärjestelmän kuormanhallinnan mittaus on sijoitettu heti sähköliittymän pääkytkimen jälkeen. Näin latauspisteet rajoittavat tarpeen tullen tehoa sähköliittymän muun kuormituksen perusteella.
Kaivuutyöt latauspisteiden toteuttamisessa
Hirvitie 39:ssä oli latausinfran rakentamisen kannalta yksi työläs piirre. Parkkipaikat ja yhtiön sähköpääkeskus sijaitsivat eri päissä tonttia. Joskus tällaisissa tilanteissa pohditaan vaihtoehtona erillistä sähköliittymää pysäköintipaikalle, mutta se ei mahdollistaisi latauspisteiden liittämistä asuntokohtaisten mittareiden taakse. Lisäksi olisi ostettu aivan turhaan lisää liittymisoikeutta, vaikka nykyisessä liittymässä oli vapaata kapasiteettia yllin kyllin. Toisaalta Hirvitie 39:ssä kaivuutyöt eivät edellyttäneet kustannuksia kohottavia asfaltin tai pihakivetyksen purkuja ja ennallistamisia.
Latauspisteiden toiminta
Jokaista asuntoa kohti asennettiin oma pylväs. Näin kukin asunto-osakkeen omistaja voi hankkia autopaikalleen latausaseman, autolämmitysrasian tai molemmat.
Dynaaminen kuormanhallinta huolehtii siitä, että latauspisteet laskevat tehoaan sähköliittymän muun kuormituksen mukaisesti. Tämä tulee tarpeeseen erityisesti maalämpöön siirtyessä. Mikäli latausnopeudet koettaisiin liian hitaiksi kylmimmillä keleillä, jolloin maalämpö haukkaa eniten tehoa, on pykälää suurempi sähköliittymä hankittavissa kertakustannuksella sähköverkkoyhtiöltä. Muita töitä ei tarvitse tehdä, kuin vaihtaa päävarokkeet suuremmiksi, eikä se kasvata taloyhtiön juoksevia kustannuksia. Tässä ratkaisussa koko taloyhtiön sähköliittymän vapaa kapasiteetti on jaettavissa latauspisteille ilman pullonkauloja.
Lue myös:
Paljonko maksaa sähköauton latausasemat taloyhtiöön
10 yleisintä kysymystä sähköauton latauksesta taloyhtiössä vuonna 2025
