Helsingissä sijaitsevan kahden taloyhtiön hallinnanjaolla omistaman, 97 autopaikkaa kattavan pysäköintihallin latausinfran tiellä oli hallinnollisia haasteita, jotka asettivat tekniikalle tiukat raamit. Tammikuussa 2026 jokaiselle autopaikalle valmistuikin evlataa avoimesti™ -latausinfra.
Latausinfran rakentamista lähestytään aina hieman eri tavalla sen mukaan, millainen autopaikkojen hallintamuoto on. Taloyhtiön hallinnoimilla autopaikoilla päätöksenteko on suoraviivaista. Taloyhtiö tekee päätöksen yksinkertaisella enemmistöllä ja kulut jaetaan yleensä vastikeperusteisesti. Erillisillä autopaikkaosakkeilla sen sijaan kulut tulisi kohdistua vain niille, jotka saavat edun. Eli autopaikkaosakkeenomistajille. Sinebrychoffinkatu 11 pysäköintihallissa hallinnolliset lähtökohdat olivat vielä monipuolisemmat:
- Kaksi taloyhtiötä jakaa pysäköintihallia hallinnanjakosopimuksella
- Pysäköintihallissa on oma, vain pysäköintihallia palveleva sähköliittymä.
- Molemmilla yhtiöillä on hallissa suoraan taloyhtiön hallinnassa olevia autopaikkoja. ns. vuokrapaikkoja
- Molempien taloyhtiöiden yhtiöjärjestyksissä on osakkeita, jotka oikeuttavat autopaikan hallintaan pysäköintihallissa. ns. osakepaikkoja.
- Molempien yhtiöiden vuokrapaikat ja erilliset autopaikkaosakkeet jakautuvat kahteen eri kerrokseen.
Latausinfran juoksevien kustannusten muodostuminen lukitaan vuosikymmeniksi eteenpäin jo latausinfran rakentamishetkellä.
Sinebrychoffinkatu 11 lähtökohdat olivat otolliset sille, että hutaisemalla suunniteltu ja mahdollisimman halvalla rakennettu latausinfra aiheuttaisi harmaita hiuksia vuosikausia eteenpäin. Käydään läpi keskeisimmät haasteet ja miten ne ratkaistiin.
Sähköliittymä ja sähkösopimukset
Hallinnoltaan näin monimutkaisessa kohteessa on vaikea keksiä mitään muuta yhdenvertaisuuden toteuttavaa ja käytännössäkin reilua lopputulemaa, kuin se että jokainen lataaja maksaa latauskustannuksensa mitattuihin kuluihin perustuen.
Haaste 1: Sähköliittymä ja sähkösopimukset
Hallinnonjakosopimus ei ole erillinen oikeushenkilö, kuten vaikkapa pysäköintihallia hallinnoima erillinen osakeyhtiö. Näin hallinnanjakosopimus ei siis voi tehdä sopimuksia esimerkiksi sähköverkkoyhtiön tai energiayhtiön kanssa, vaan sopimus on aina jomman kumman taloyhtiön nimissä. Siksi tällaisissa tilanteissa pyrimme ensisijaisesti tuomaan lataussähkön pysäköintihalliin kaikkien osallisten taloyhtiöiden sähköliittymistä. Tuosta toteutustavasta kerromme tarkemmin esimerkiksi Asunto Oy Espoon Skanssin referenssiartikkelissa.
Sinebrychoffinkatu 11 pysäköintihallin tilanteessa kunkin yhtiön yhtiöjärjestyksessä olevien autopaikkojen sähköistäminen ko. taloyhtiön sähköliittymästä ei kuitenkaan ollut realistinen vaihtoehto, koska toinen taloyhtiöistä ei ollut pysäköintihallin kivijalassa kiinni.
Ratkaisu 1: Pysäköintihallin sähköliittymän kasvattaminen ja erilliset sähkösopimukset
Yksi vaihtoehto olisi ollut tuoda pysäköintihalliin lisää sähköä toisen taloyhtiön sähköliittymästä palvelemaan molempien taloyhtiöiden lataustarvetta. Siinä jäisi kuitenkin riskiksi se hetki, kun taloyhtiö tarvitsisikin lisää kapasiteettia omaan käyttöönsä. Tilanne voisi tulla vastaan esimerkiksi lämmitysmuodonmuutoksen myötä.
Siksi pysäköintihallin olemassa oleva 3×50 A sähköliittymä kasvatettiin 3×400 A kokoon ja parkkihalliin asennettiin uusi sähköpääkeskus.
Uuteen sähköpääkeskukseen asennettiin erilliset sähköverkkoyhtiön mittarit siten, että kunkin mittarin takana on kunkin taloyhtiön yhtiöjärjestyksessä olevat autopaikat. Koska sähköliittymän kasvattaminen on kertakustannus, niin tällä menetelmällä pääosa juoksevista kustannuksista saadaan ohjattua tarkasti oikeustoimihenkilöille eli taloyhtiöille jaettavaksi eteenpäin omassa yhtiöjärjestyksessään oleville latauspaikoille. Taloyhtiöiden keskinäinen laskutus jää siis latassähkön ja siirron osalta kokonaan pois.
Koska myös sähkönsiirron tehomaksut ovat sähkömittarikohtaisia, eivät sähköliittymäkohtaisia, ei kummankaan taloyhtiön latauspisteiden käyttö vaikuta lainkaan toisen taloyhtiön tehomaksuihin.
Aluksi tosin molempien taloyhtiöiden latausinfrojen etuvarokkeiksi asetettiin 3×63 A, jolle on mahdollista ostaa sähkönsiirto iloman tehomaksukomponenttia. Myöhemmin, ladattavien autojen määrän kasvaessa voidaan yhtiökohtaisesti tehdä päätös sulakekoon nostamisesta ja tehomaksuun siirtymisestä.
Testaa laskuriamme, jolla voit tarkastella miten pitkälle 3×63 A eli tehomaksuton yleistariffi riittää ja miten tehomaksuja hallitaan sen jälkeen kuormanhallinnan ja/tai latausoperaattorin avulla.
Sähkön jakelu autopaikoille
Uudessa pääkeskuksessa on siis omat sähköverkkoyhtiön mittarit kummankin taloyhtiöiden autopaikoille eli taloyhtiöiden välinen kustannusten jako ja kohdistaminen on suurimmaksi osaksi ulkoistettu sähköverkkoyhtiölle ja energiayhtiölle. Tämän jälkeen sähkö piti vielä saada oikeille autopaikoille oikean mittarin takaa.
Haaste 2: Sähkönsyöttö autopaikoille
Taloyhtiöiden autopaikkoja oli eri puolilla kaksikerroksista pysäköintihallia. Kunkin taloyhtiön yhtiöjärjestyksessä oleville autopaikoille sähkö piti kuitenkin saada toimitettua ko. taloyhtiön mittarin takaa. Muuten autopaikkakohtaisia kuluja ei olisi saatu kulkemaan oikealle taloyhtiölle.
Suunitellessamme pysäköintihallin latausinfraa, punnitsemme ratkaisua aina kohdekohtaisesti latauskeskuksen ja tähtimäisen kaapeloinnin sekä jakelukiskon tai jopa näiden yhdistelmän väliltä.
Ratkaisu 2: Sähkönsyöttö autopaikoille
Autopaikkojen sijoittuminen toisiinsa nähden ja erityisesti eri taloyhtiöiden välillä ratkaisi tässä kohteessa toteutustavaksi tähtimäisen kaapeloinnin latauskeskukselta kullekin autopaikalle kaapelihyllyjä pitkin. Näin jokaiselle pysäköintipaikalle saatiin tuotua latausvalmius suoraan oikean taloyhtiön sähkömittarin takaa.
Autopaikat varustettiin MID-hyväksytyillä mittareilla varustetuilla latausasemilla, jolloin taloyhtiö voi laskuttaa kultakin lataajalta latauksesta koituvat kustannukset latausaseman sähkönkulutusmittauksen perusteella. Käytännössä tätä toimea hoitamaan eli latausoperaattoriksi palkattiin eParking.
Perustietojen yhteenveto
- Latausinfran yhteisteho 3×400 A = 277,12 kW
- Autopaikkakohtainen enimmäisteho 22 kW
- Käyttöönotettu teho 3×63 A = 43,65 kW per taloyhtiö (ei tehomaksuja)
- Autopaikkojen lukumäärä: 97 kpl
- Tehonjako: tähtimäinen kaapelointi ja latauskeskus
- Tiedonsiirto: kaapelointi tähtimäinen ethernetverkko
- Hätäpois-piiri. Koko latausinfra saatavissa sähköttömäksi hätäpoiskytkimistä.
- Natiivit OCPP-latausasemat mahdollistavat latausoperaattorin valinnan
- Ei riippuvuuksiä laitevalmistajien pilvipalveluista
- Latausinfran toteutus 1244 € per autopaikka + sähköliittymän korotus
Tutustu eri tapoihin toteuttaa latasuinfra taloyhtiössä ja testaa kustannuslaskuriamme.
Tai syvenny lisää sähköautojen lataamiseen taloyhtiössä kattavan oppaamme avulla.
