Jo viime vuosikymmenellä haaveilin siitä, että latausasemaan voisi vaihtaa operaattoria, kuten puhelimeen vaihdetaan. Samaan kapulaan voi ottaa Elisan, DNA:n, Telian tai jonkun muun puhelinliittymän. Liittymää vaihdetaan jos puhelut eivät kuulu, netti pätkii omalla alueella, asiakaspalvelu tökkii tai jos joku alan toimija tuo saataville jotain uusia, itselle tarpeellisen tuntuisia ominaisuuksia.
Nyt haaveni on totta. Toki sähköautojen latausjärjestelmissä on vielä tarjolla paljon vastaavaa kytkykauppaa, kuin puhelinkaupassa oli aikanaan. Moni muistaa operaattorilukitut puhelimet. Moni laitevalmistaja valmistaa kuitenkin täysin avoimia natiiveja OCPP-latausasemia, joille on tarjolla jo useita eri latausoperaattoreita.
Listan auditoimistamme latausoperaattoreista löydät täältä.
Katso myös kattava opas hallitukselle sähköautojen lataamisesta taloyhtiössä.
Latausoperaattorin merkitys osana sähköautojen latausta
Latausoperaattori on taustajärjestelmä, joka täydentää yhden sähköauton latausaseman tai useista latausasemista muodostuvan kokonaisuuden, sähköautojen latausjärjestelmän ominaisuuksia. Keskeisimmät syyt latausoperaattorin käyttämiselle ovat latausasemien käyttäjien laskutus ja latausasemien kuormanhallinta.
Laskutus latausoperaattorin toimesta
Tällä hetkellä yleisin syy ”palkata” latausoperaattori on saada veloitettua sähköauton lataamisesta koituvat kustannukset lataajilta (esimerkiksi taloyhtiölle). Laskutus voidaan hoitaa useammalla eri tavalla, mutta tänä päivänä laskutus latausoperaattorin toimesta on jo niin edullista, että laskutus on mielekkäintä antaa latausoperaattorin tehtäväksi.
Palvelumaksut liikkuvat yleisesti 5-10 € välissä per latauspiste per kuukausi, kun puhutaan rajatun käyttäjäryhmän latauskentästä. Sellaisia ovat esimerkiksi taloyhtiöt. Täysin julkisissa latauspisteissä, joihin voi tulla lataamaan kuka tahansa, peritään tuon päälle useimmiten vielä jonkinlainen provisio. Esimerkiksi 15 % ladatun sähkön hinnasta.
Käyttäjien laskutus toimii rajattujen käyttäjien ympäristössä useimmiten siten, että lataaja syöttää luottokorttinsa tiedot latausoperaattorin sovellukseen, josta latausoperaattori kerää rahat ja tilittää ne latauspisteen omistajalle, joka on se taho, joka lopulta maksaa sähkön energia- ja siirtoyhtiöille. Käyttäjä tunnistautuu latausasemaan puhelinsovelluksella tai käyttämällä hänelle konfiguroitua rf-id-tagia.
Tekniikkaan on tullut mukaan myös korttimaksumahdollisuuksia. Onhan EU:n jakeluinfra-asetus (AFIR) edellyttänyt korttimaksumahdollisuutta kaikille kevään 2024 jälkeen asennetuille vähintään 50 kW tehoisille, julkisesti saatavilla oleville pikalatausasemille. Vanhatkin pitäisi saada korttimaksun piiriin 2027 alkaen.
Ehkä siksi korttimaksumahdollisuutta kysytään jonkin verran myös taloyhtiöistä, mutta suljetun käyttäjäryhmän ja alle 50 kW tehositen latauspisteiden osalta se ei ole pakollista. Lisäksi maksupääte ja maksujen transaktiomaksut olisivat suoraan sanottuna melko turhan tuntuista kulua latausoperaattorin tarjoman maksutavan rinnalla. Seurataan kuitenkin, miten tilanne kehittyy.
Latausoperaattorin laskutuksen toteutuminen taloyhtiössä – rautalankamalli
- Taloyhtiö tekee sopimuksen latausoperaattorin kanssa
- Taloyhtiön latausasemat yhdistetään latausoperaattorin taustajärjestelmään internetin yli
- Taloyhtiö määrittelee lataussähkön hinnan (tai asettaa sen mukailemaan pörssisähkön hintaa)
- Taloyhtiö jakaa käyttöoikeudet lataajille
- Lataaja rekisteröityy palveluun ja antaa luottokorttinsa tiedot
- Lataaja käynnistää latauksen latausoperaattorin applikaatiolla tai rf-id-tagilla
- Latausoperaattori perii lataajalta taloyhtiön määrittelemän sähkön hinnan
- Latausoperaattori tilittää lataajilta kerätyt rahat taloyhtiölle
Kuormanhallinta latausoperaattorin toimesta
Useiden latauspisteiden kokonaisuuksissa tarvitaan lähes poikkeuksetta kuormanhallintaa. Se on toiminto, jolla latausasemakohtainen latausteho mukautetaan lataajien määrän perustella latausjärjestelmän kokonaistehoon tai/ja kiinteistön muun sähkökuorman mukaisesti siten, että kiinteistön päävaroke ei ylikuormitu latausten vuoksi.
Kuormanhallinta voidaan toteuttaa useilla eri tavoilla riipuen latausjärjestelmän suunnittelusta ja valituista latausasemista.
Yksi vaihtoehto on jättää kuormanhallinta latausoperaattorin tehtäväksi.
Riski
Latausoperaattori toteuttaa kuormanhallinnan laskennan omalla palvelimellaan. Siis internetyhteyden takaa. Se voi aiheuttaa hitautta tai katkoksia. Usein latausasemat saadaan kuitenkin aseteltua minimiteholle, mikäli yhteys kuormanhallinnan ”komentokeskukseen” katkeaisi. Kohteesta riippuen, tuleekin harkita, että pitäisikö rakentaa järjestelmä, jossa kuormanhallinta toimii paikallisesti, jopa ilman internetyhteyttä.
Hyöty
Latausoperaattorin toteuttaman kuormanhallinnan avulla voidaan samaan kuormanhallintaan (eli vaikkapa samaan taloyhtiöön) asentaa usean eri merkin latausasemia, kunhan ne ovat natiiveja OCPP-latausasemia. Tämä tulee tarpeelliseksi viimeistään siinä kohtaa, kun tulevaisuudessa pitäisi asentaa eri merkkisiä latausasemia, kuin mitä alkuperäiset ovat olleet.
Latausoperaattorien markkinan kehitys – keskeiset riskit asiakkaan kannalta
Vuonna 2022, Venäjän hyökättyä Ukrainaan teimme Suomessa nopean loikan kohti pidemmän aikavälin tavoitetta, merkittävästi puhtaampaa sähkönkäyttöä. Pakotteiden johdosta sähkön tuonti Venäjältä loppui. Sen seurauksena meillä oli hetken tarjolla vain todella kallista sähköä. Kiinteähintaiset, määräaikaiset sähkösopimukset hinnoiteltiin jopa lähes 40 snt/kWh. Taloyhtiöt alkoivat kaipaamaan mahdollisuuksia veloittaa sähköautoilijoita pörssisähkön hinnan mukaan.
Nyt veloitus pörssisähkön hintaa mukaillen on mahdollista monen latausoperaattorin palvelussa. Määräaikaisten, kiinteähintaisten sähkösopimusten hinta liikkuu tällä hetkellä 7 – 8 snt/kWh välillä ja moni taloyhtiö onkin palannut kiinteähintaiseen sähköön. Osaan taloyhtiöistä pörssisähkö on kuitenkin tullut jäädäkseen.
Tarkoitukseni ei ole kertoa sodasta, tai luennoida vihreistä arvoista. Haluan sanoa, että latausoperaattorit toivat latausjärjestelmiin jälkikäteen sellaisen ominaisuuden, mitä suurin osa ei tiennyt lainkaan tarvitsevansa sillä hetkellä, kun latausjärjestelmänsa hankkivat.
Pörssisähkön mukainen veloitus olikin tarve, joka raivasi tilaa uusille alan toimijoille. Parhaan käsitykseni mukaan ensimmäinen pörssisähköveloituksen konkreettisesti markkinoille tuonut toimija oli silloin vastikään perustettu KotiCharge, jolla ensimmäinen pörssisähkön hinnan perusteella tehtävä latausten veloitus asiakkaalta tapahtui jo huhtikuussa 2023. Melko pian perässä tuli niin ikään toinen pienempi operaattori: Wattery.
Tuota aikaa voidaan pitää melko merkittävänä käänteen tekijänä. Esimerkiksi Virta-operaattoripalveluun on pumpattu kymmeniä miljoonia valtion ja kuntaomisteisten energiayhtiöiden rahaa, mutta siitä huolimatta pienemmät yritykset menivät ainakin tässä asiassa ohi ihan vain nokkeluudellaan, sitkeydellään ja asiakaslähtöisyydellään.
Avoimien latauslaitteiden merkitys korostuu – Mahdollisuus vaihtaa latausoperaattoria
Edellä mainituista syistä mm. taloyhtiöt ovat alkaneet heräilemään: ”Pitäisikö latausoperaattoria vaihtaa?”, ”Voiko sitä ylipäätään vaihtaa?”
Vastaus on, että se riippuu aivan siitä, millaisen latausjärjestelmän olet hankkinut. Esimerkiksi eParking on tiedottanut pörssisähköveloituksen tulleen saataville vasta tänä vuonna suljettuun eTolppa-järjestelmäänsä. Huomionarvoista on tiedotteen maininta siitä, että latauslaitteiden tulee olla ”uudemman eTolppa-teknologian laitteita”. En tunne kovin syvällisesti eTolppa-sukupolvia, mutta yhtä kaikki: Kun laite on tekniikkansa puolesta naimisissa yhden ainoan latausoperaattorin kanssa, niin odottaminen on asiakkaalle ainut vaihtoehto, jos ei sitten ole valmis uusimaan myös latausasemia.
Sen sijaan OCPP-protokollalla tiedonsiirtoon kykenevät latausasemat hankkineet ovat voineet päättää lopettaa odottelun koska tahansa ja vaihtaa latausoperaattoria siihen, joka on tuonut markkinoille kaivattuja ominaisuuksia.
Päivitys 16.5. IGL Technologies Oy:n (eParking) pyynnöstä
Uudemman sukupolven laitteilla tarkoitetaan 2022 uudistetun eTolppa gatewayn mukaisia laitteita.
Gatewayhyn on nykyään mahdollista ”kytkeytyä” OCPP 1.6. tiedonsiirtoprotokollalla.
Tässä yhteydessä gateway tarkoittaa kohteessa fyysisesti olevaa laitetta, joka on yhdyspiste, jonka kautta eTolppa-latauspisteet ovat yhteydessä eParkingin pilveen. eParkingin mukaan gatewayn kautta yksittäiset eTolppa-latauspisteet on mahdollista yhdistää myös toisen latausoperaattorin hallintaan. Silloin gateway kääntää OCPP-tiedonsiirtokielen (avoin) eTolppien kielelle (suljettu) Konkreettista esimerkkitapausta ei vielä ole. Sovimme, että eParking tiedottaa minua heti, kun sellainen toteutuu.
Kirjoittajan huomiona: Tilanne ei vielä vastaa sitä, että jokaiseen latausasemaan asti pääsisi kiinni OCPP-protokollalla. Pidän tätä ratkaisua kuitenkin pienempiriskisenä, kuin täysin suljettuja pilviorjajärjestelmiä, kuten Zaptec Pro:ta, joissa OCPP-rajapinta on laitevalmistajan pilvessä täysin laitevalmistajan ”armoilla”.
Pudotuspeli on alkanut – Pakko vaihtaa latausoperaattoria
Latausoperaattorin vaihtamista on alettu miettimään vaihtoehtona. Viime aikoina on myös havahduttu siihen pakollisena toimena. Suomessa olemme onneksi päässeet vielä melko vähällä. Länsinaapuristamme, Ruotsista löytyy kuitenkin jo surullinen esimerkki, kun sikäläinen latausoperaattori eWays ajautui taloudellisiin vaikeuksiin.
ViBilägaren kertomus tapauksesta on surullista luettavaa. Pahimmillaan taloyhtiön rahoja on ollut operaattorin hallussa n. 180 000 kruunua. Konkurssitapauksessa taloyhtiö tuskin tulee saamaan edes murto osaa noista rahoista.
Tästä en ole aivan varma, mutta täkäläisten operaattorien edustajien kanssa käymäni keskustelun perusteella olen ymmärtänyt, että eWaysin operaattorisopimuksessa tilitysjakso olisi ollut peräti 12 kk! (Suomessa yleinen on 1-3 kk). Tilitysjakso tarkoittaa siis sitä, miten usein operaattori siirtää esim. taloyhtiön tilille lataajilta keräämänsä latausmaksut.
Konkurssi on aina luonteeltaan ikävä asia. En silti pode pahaa omaatuntoa ollessani iloinen siitä, että tässä tapauksessa sillä on ollut positiivisiakin vaikutuksia meillä täällä Suomessa. Saimme mahdollisuuden oppia tästä pienillä kustannuksilla ja valmistautua ennen kuin täysin vastaavaa osuisi meille. Ja kotimaisille operaattoreillemme siirtyi ainakin jokunen uusi asiakas, koska eWays oli ehtinyt pienissä määrin astua myös Suomen puolelle.
Olen melko varma, että Watteryn kertomus asiakkuuden siirtymisestä heille sen vuoksi, että ”Nykyinen palveluntarjoaja ajautui taloudellisiin vaikeuksiin eikä pystynyt maksamaan taloyhtiölle latausasemien käytöstä saatuja tuloja” viittaa juurikin eWaysiin, vaikka sitä ei suoraan artikkelissa mainitakaan.
Ehkä on syytä vielä mainita, että aina ei tarvitse olla kyse niinkään dramaattisesta asiasta kuin konkurssi. Tämän vuoden puolella Enersense tiedotti yksinkertaisesti lopettavansa latauspisteiden hallinnointiin keskittyvät liiketoimintansa. Heidän asiakkaansa joutuvat siis etsimään uuden latausoperaattorin yhtiön oman strategisen päätöksenteon johdosta.
Onko latausasemasi reservimarkkinoilla jo nyt?
Keskustelu mm. kotiakuista on viime kuukausina ollut vilkasta, koska Fingrid:n reservimarkkinoilta saatu tuotto on puhuttanut. Reservimarkkinat eivät ole vain akkuja varten. Niille kelpaa helposti alassäädettävät kuormat, kuten riittävän iso kasa lämminvesivaraajia tai sähköauton latauspisteitä oikein ohjattuna.
Tulevaisuudessa voidaankin päätyä tilanteeseen, jossa taloyhtiö tienaa tai ainakin säästää sillä, että jokin latausoperaattori voisi toimia reservimarkkinoiden osapuolena liittäen useita operoinnissaan olevia taloyhtiöitä tai/ja yrityksiä omaan aggrekointiinsa. Se tarkoittaa sitä, että operaattori saavuttaisi Fingridin vaatiman 100 kW tai 1000 kW alassäädön minimitason ja osallistuisi sillä reservimarkkinoiden tarjouskilpailuun. Saatavasta tuotosta voitaisiin suorittaa maksuja latausasemien omistajille tai esimerkiksi tarjota keskeisimpiä operointipalvelua edullisemmin.
Keskusteltuani useamman, pienemmän operaattorin kanssa; tuo on juuri se mihin he tähtäävät. Taloyhtiön kanssa voitasiin tehdä erillinen sopimus reservimarkkinoille osallistumisesta, jossa sovittasiin hyödyn jakamisesta.
Mutta tiedäthän sanonnan ”pienestä präntistä” sopimuksessa?
Katsohan Liikennevirta Oy:n Yleiset Sopimusehdot kohta 6.6: ”Virta pidättää oikeuden ottaa sähköverkkopalvelut käyttöön asiakkaan latureissa sähköverkon epätasapainon tai ruuhkautumisen johdosta. Virta pidättää myös oikeuden toimittaa Energianhallintapalveluja kolmansille osapuolille.”
(Tarkastettu 15.5.2025)
Minulla ei toki ole pääsyä Virran ja asiakkaiden välisiin pääsopimuksiin, ainoastaan noihin yleisiin sopimusehtoihin. En myöskään voi sanoa varmaksi, että onko Virta jo konkreettisesti käyttänyt operoimiaan latausasemia kaupankäyntiin reservimarkkinoilla. Paria taloyhtiön hallituksen jäsentä haastateltuani kävi kuitenkin ilmi, että heille tuli selvästi yllätyksenä, että latausoperaattori voi tavoitella merkittävää taloudellista etua heidän omistamiensa latausasemien kanssa ilman, että hyödyn jakamisesta on sovittu mitään.
Se on kuitenkin selvää, että tuo yleisten ehtojen kohta on muotoiltu huolellisesti, mutta epämääräisesti.
Kysy ihmeessä operaattoriltasi: ollaanko teidän latausjärjestelmässä jo mukana reservimarkkinoilla – ja jos ollaan, miten siitä saatava hyöty jaetaan? Jos saat vastauksen, niin minäkin kuulisin siitä mielelläni. Halutessasi täysin luottamuksellisesti.
Meidän operaattorilistallemme ei pääse, jos operaattorin ehdoissa on epämääräistä vempulointia reservimarkkinoiden suhteen.
Latausoperaattori pitää latausasemasi nykyaikaisena tulevaisuudessakin – mutta vain jos valitset oikeat laitteet
On aika lopettaa pirujen maalailu seininille. Nyt tiedät, että latausjärjestelmästäsi on otettavissa paljon irti, kunhan huomiot nämä:
- Älä osta kytkykaupalla. Jätä valinnanvapaus itsellesi.
- Valitse aidot, natiivit OCPP-latausasemat. Varmin tapa varmistaa riippumattomuutenne.
- Suosi kaapeloitua tietoliikenneverkkoa. Älä kytkykaupan latausasemakohtaisia SIM-kortteja.
- Lue latausoperaattorin sopimusehdot tarkkaan
- Huolehdi erityisesti, että rahojen tilitysjakso on kohtuullinen, alle 3 kk
- Tarkkaile markkinaa. Jos tarjolle tulee nykyistä parempi operaattori, niin vaihda.
Tehomaksut – tulevaisuuden seuraava askel
Monessa taloyhtiössä jo kauan käytössä olleet tehomaksut ovat nousseet keskusteluun alkuvuoden aikana.
Olen itse rauhoitellut keskustelua ja laskenut todellisia kustannuksia auki. Tehomaksut ovat joka tapauksessa totta sähköautoilijoiden määrän kasvaessa taloyhtiöissä.
Katsohan.. Kun meillä on avoin rajapinta, latausasemista saadaan kulutustietoa operaattorille ja operaattori voi komentaa latausasemaa rajoittamaan latausta – Voidaan silloin tehdä melkein mitä tahansa. Tehomaksumurheet ovat pyörineet mediassa ahkerasti muutaman kuukauden ja ensimmäinen ratkaisu keskeisinä koettuihin ongelmiin on jo esitetty latausoperaattorin toimesta. Tälläkin kertaa ensimmäisenä KotiCharge.
Niin kauan kuin latausasemille tulee sähköä ja tiedonsiirto toimii nopeasti ja luotettavasti, joku tarjoaa ennemmin tai myöhemmin ratkaisua eteen tuleviin ongelmiin.
Reservimarkkinat – rahantekoa rehdin operaattorin kanssa?
Aiemmin maalasin tämän uhkakuvan kautta. Reservimarkkinat ovat silti kaiken kaikkiaan iso mahdollisuus saavuttaa kustannusetua latausaseman omistajille. Esimerkiksi 15 minuutin tauko kotilatauksessa ei useimmiten hetkauta ketään, kunhan sen merkitys ymmärretään. Olen varma, että useampi operaattori tulee tarjoamaan mahdollisuutta, jossa taloyhtiö voi hyötyä reservimarkkinoista tulonlähteenä tai vähintään siten, että reservimarkkinoille osallistuminen näkyy konkreettisesti kulujen pienenemisenä.
Suosittelen valmistautumaan reservimarkkinoihin natiiveilla OCPP-latausasemilla sekä nopealla tiedonsiirrolla, joka saavutetaan rakentamalla latausasemille tähtimäinen ethernet-tiedonsiirtoverkko.
Ilman noita olet tulevaisuudessa maksajan roolissa, kun muut korjaavat hyödyn.
Katso lista evlataa – auditoiduista latausoperaattoreista.
Tutki perusteellinen oppaamme: Sähköauton lataus taloyhtiössä – Tästä kannattaa aloittaa.
Opas on luettavissa suoraan sivuiltamme. Emme kalastele yhteystietojasi ladattavalla oppaalla!
