Sähköautot ja kotilatauspisteet ovat klassinen muna–kana-ilmiö. Usein taloyhtiö alkaa rakentamaan latausinfraa siinä vaiheessa, kun osalla asukkaista on jo sähköauto. Toisaalta monelle auton hankinta lykkääntyy, kunnes kotilatausmahdollisuus on varmasti olemassa.
Latausinfran rakentamisen yhteydessä kaikille sähköistetyille autopaikoille ei yleensä hankita heti varsinaista latausasemaa. Erityisesti erillisillä autopaikkaosakkeilla itse latausasema jää usein osakkaan kustannettavaksi, kun taas muu infra rakennetaan taloyhtiön hankintana tai osakasvähemmistöhankkeena.
Tästä syntyy hyvin käytännöllinen kysymys, johon törmään myyntipäällikkönä toistuvasti:
Mitä kustannuksia latausasemasta koituu taloyhtiössä, jos sitä ei käytetä lainkaan?
Lyhyt vastaus on, että latausasemasta ei synny kuluja, jos kokonaisuus on suunniteltu järkevästi. Tämä on myös yksi syy, miksi moni haluaa hankkia latausaseman valmiiksi jo latausinfran rakentamisen yhteydessä, vaikka sähköauton toimitusaika olisi vielä kuukausien päässä tai hankinta vasta suunnittelun asteella.
On kuitenkin olemassa muutamia seikkoja, joihin taloyhtiön kannattaa kiinnittää huomiota, jotta käyttämättömästä latausasemasta ei synny yllättäviä tai vaikeasti perusteltavia kustannuksia.
Milloin latausasemasta voi syntyä kuluja, vaikka sitä ei käytetä?
Vaikka käyttämätön latausasema ei lähtökohtaisesti aiheuta kustannuksia, on olemassa muutamia tilanteita, joissa kuluja voi syntyä jo ennen ensimmäistäkään lataustapahtumaa.
1. Latausoperaattorin kuukausimaksut
Osa latausjärjestelmistä edellyttää latausoperaattorin käyttöä, jolloin kustannukset voivat alkaa juosta heti, vaikka latausasemaa ei käytetä lainkaan.
Tyypillisesti näin käy silloin, kun kyseessä on kytkykauppana hankittu latausasema sekä latausoperointi.
Sen sijaan latausoperaattorit, jotka ottavat operointiinsa useita eri OCPP-latausasemia veloittavat yleensä vain aktiivisessa käytössä olevista laitteista tai latausasema voidaan lisätä latausoperaattorin taustajärjestelmään vasta siinä vaiheessa, kun se tosiasiallisesti halutaan käyttöön.
Tutustu asiallisiin latausoperaattoreihin auditointiraportistamme.
2. Latausaseman tiedonsiirtoyhteys ja internetliittymän kulut
Joidenkin latausjärjestelmien tiedonsiirto rakennetaan latausasemakohtaisten 4G-yhteyksien varaan. Usein latausasemissa tulee mukana 4G-liittymä, joka on voimassa määräaikaisesti, esimerkiksi kaksi vuotta. Tämä aika saattaa lähteä rullaamaan heti siitä, kun sähköasentaja asentaa latausaseman ja kytkee siihen sähköt siksi hetkeksi, kun suorittaa vaaditut käyttöönottotarkastusmittaukset.
Esimerkiksi meidän rakentamamme evlataa avoimesti™ -latausinfran tiedonsiirto perustuu aina kaapeloituun, tähtimäiseen ethernetverkkoon, jossa kaikki taloyhtiön latausasemat liitetään internettiin vain yhden liittymän kautta. Silloin ei ole merkitystä kuluuko laitteen oma mahdollinen 4G-liittymä loppuun odotellessa sähköautoa vai ei.
3. Latausaseman takuu
Tästä ei tule suoraan euromääräisiä kustannuksia, mutta latausaseman takuuaika lähtee yleensä juoksemaan siitä, kun se on toimitettu ja asennettu paikalleen. Rehellisesti sanottuna siksi latausasemaa ei välttämättä kannata hankkia ”vain varmuuden vuoksi”. Kustannukseksi tämä voi muuttua silloin, jos takuuvian sisältävä laite otetaan käyttöön vasta takuuajan päättymisen jälkeen.
Latausasemille on, muun elektroniikan tavoin kuitenkin tyypillistä, että takuuviat ilmestyvät lähes aina 6 kuukauden sisällä käyttöönotosta. Jos uusi sähköautosi on siis tulossa muutaman kuukauden päästä tai olet aikeissa käydä autokaupoilla vuoden sisään, voit huoletta tilata latausaseman samalla, kun latausinfrakin rakennetaan.
Voit lukea erillisestä artikkelistamme kaiken, mitä latausaseman takuusta on hyödyllistä tietää.
4. Latausaseman tyhjäkäyntikulutus (stand-by)
Latausasema kuluttaa yleensä hieman sähköä myös silloin, kun sitä ei käytetä. Kyse on niin sanotusta stand-by-kulutuksesta, joka on yksittäisen laitteen osalta pieni.
Hyvin suunnitellussa latausinfrassa käyttämättömän latausaseman sähkönsyöttö voidaan kuitenkin katkaista kokonaan. Tämä edellyttää, että latauspisteet on kaapeloitu tähtimäisesti tai että jakelukiskon liitäntärasioihin on asennettu latausasemakohtaisen suojalaitteet.
Ongelma syntyy ratkaisuissa, joissa latausasemien syöttö on toteutettu ketjutetulla kaapeloinnilla. Tällöin yksittäistä latausasemaa ei välttämättä voida erottaa sähköverkosta ilman, että vaikutetaan myös muihin latauspisteisiin. Latausasemien sisäiset suojalaitteet eivät useinkaan katkaise sähköä latausaseman ohjauselektroniikalta tai kulutusmittarilta. Eli niiden stand-by-kulutusta ei välttämättä saada kokonaan eliminoitua.
Tyhjäkäyntikulutus ei yleensä ole suuri kustannus, mutta se paljastaa hyvin ketjutetun kaapeloinnin heikkouden: latausinfran hallittavuus ja vaiheittainen käyttöönotto kärsivät, vaikka lataustarvetta ei vielä olisi.
Täältä voit tutustua jo valmiiksi, paljonko sähköauton lataus yleisesti maksaa kotona tai ”kylillä”.
Pääkäyttäjä – Muista tehomaskut
Tämä ei yleensä ole latausaseman vain tulevaisuutta varten hankkivan ongelma, mutta taloyhtiön ”pääkäyttäjän” tai hallinnon on syytä olla tarkkana, että latausinfran kuormanhallinnan enimmäisteho asetetaan todellisten lataajien määrän ja tarpeen mukaan eikä kaikkien asennettujen latausasemien perusteella. Muuten lataajille, joille kulut kohdistetaan voi tulla tarpeettoman suuri kustannuserä. Tutustu lisää miten tehomaksut rajataan kohtuullisiksi kuormanhallinnan avulla ja testaa tekemiämme laskureita.
Sinua voisi kiinnostaa myös, mistä kaikesta sähköauton lataamisen juoksevat kustannukset taloyhtiössä muodostuvat.
