Kuvassa on taloyhtiön latausasema osoittamassa sähköauton lataamisesta tulevia kustannuksia
ev lataa

Sähköautojen lataamisen juoksevat kustannukset taloyhtiössä – Mistä latauksen hinta muodostuu?

”Paljonko teidän taloyhtiössänne maksaa sähköauton lataus?” on kysymys, joka kerää sosiaalisessa mediassa aina kymmeniä kommentteja, joissa kauhistellaan tai ihastellaan toisten lataushintoja. Tosiasiassa sähköautojen lataamisen juoksevat kustannukset voivat vaihdella useita senttejä kilowattitunnilta jo pelkästään sen perusteella, minkä sähköverkkoyhtiön alueella taloyhtiö sijaitsee.

Tämä artikkeli antaa sinulle valmiudet selvittää ja määrittää juuri oman taloyhtiösi latauskustannukset jo ennen kuin ryhdytte hinnoittelemaan latausta.

Juoksevat kustannukset tarkoittavat siis latauspisteiden käytöstä koituvia, jatkuvia kustannuksia. Latausinfran hankintahintaan voit perehtyä toisesta artikkelistamme.

Tiivistelmä sähköauton latauksen juoksevista kustannuksista taloyhtiössä

  • Sähköenergia
    • Perusmaksu €/kk
    • Kulutusperusteinen maksu €/kWh
  • Sähkönsiirto
    • Perusmaksu €/kk
    • Kulutusperusteinen maksu €/kWh
    • Mahdollinen tehomaksu
  • Sähkövero ja huoltovarmuusmaksu
  • Häviöt
  • Hallinnointi ja laskutus
    • Latausoperaattorin palkkio €/kk tai kWh-perusteinen proviisio
    • tai kiinteistöhuollon ja/tai isännöitsijän kulut
  • Tietoliikenne
  • Laitevalmistajan palvelumaksut
  • Huolto ja korjaus

Sähköenergian kustannukset – vapaus valita huolellisesti

Suomen sähkömarkkinassa sähköenergia ostetaan eri taholta, kuin sähkönsiirto. Energian myyjän ostaja voi kilpailuttaa ja valita vapaasti markkinoilta. Näin taloyhtiö voi ostaa sähköenergian miltä tahansa energiamyyjältä ja valita itselleen sopivimman tavan ostaa sähköä.

Sähköenergiasopimuksessa on useimmiten perusmaksu esimerkiksi 5 € / kk. Siinä missä perusmaksuttomien sopimusten metsästäminen on kerrostaloyksiön asukkaalle pienen kulutuksen vuoksi kannattavaa, jää energian perusmaksun merkitys sähköautojen latausinfrassa lähes merkityksettömäksi.

Merkittävä osa sähköautojen lataamisen kustannuksia on kulutusperusteisesti veloitettava sähköenergia, jota ostetaan pääasiassa kiinteähintaisena, määräaikaisella sopimuksella. Viime vuosina kiinteähintaisia määräaikaisia sopimuksia on saanut solmittua 7-10 snt / kWh hinnoittelulla.

Toinen yleinen malli on ostaa sähköenergia tunti- tai varttihinnoiteltuna. Pörssisähkösopimuksessa hinta vaihtelee tunnin tai vartin välein. Yleensä pörssisähkön keskihinta on ollut edullisempi, kuin kiinteähintaisten, määräaikaisten sopimusten hinnat. Siksi moni hyödyntääkin juuri pörssisähkösopimusta sähköautojen latauksessa.

Sähkönsiirto – kustannus jota et voi kilpailuttaa, mutta johon voit vaikuttaa

Taloyhtiön sähkösiirron kustannusten pohja tulee sen sähköverkkoyhtiön hinnastosta, jonka alueella taloyhtiö sijaitsee. Helsinkiläinen taloyhtiö ostaa sähkönsiirtonsa HELEN Sähköverkko Oy:ltä, vihtiläinen taloyhtiö Caruna Oy:ltä, turkulainen Turku Energia Sähköverkot Oy:ltä jne.

Oman taloyhtiösi sähköverkkoyhtiön näet sähkönsiirtolaskulta tai viranomaisten ylläpitämästä kartasta.

Löydettyäsi oikean sähköverkkoyhtiön, löydät heidän hinnastonsa heidän verkkosivuiltaan. Nämä hinnastot tekevät suurimman eron eri taloyhtiöiden sähköautojen latauksen hinnoittelun perusteeseen. Jos Lohjalla tai Vihdissä taloyhtiö velkoo lataajilta 2,6 senttiä korkeampaa lataushintaa kilowattituntia kohden kuin työkaverin taloyhtiö Espoossa, niin kyseessä ei todennäköisesti ole taloyhtiön vetäminen välistä, vaan 2,6 snt / kWh hintaerosta Caruna Oy:n ja Caruna Espoo Oy:n hinnasojen yleissiirron kulutusperusteisessa siirtomaksussa.

Sähkönsiirron kulutusperusteinen maksu

Sähköenergian tavoin sähkönsiirrossa on käytännössä aina mukana kulutusperusteinen (€/kWh) maksukomponentti, jonka suuruus vaihtelee valittavissa olevan siirtotariffin mukaan.

Sähkönsiirron perusmaksu ja siirtotariffi

”Yksinkertaisin tapa” ostaa sähkönsiirto on yleissiirtotariffi, jossa on tyypillisesti vain perusmaksu €/kk ja edellä mainittu kulutusperusteinen siirtomaksu. Sähköenergian ostamisesta poiketen siirron perusmaksu voi sähköverkkoyhtiöstä riippuen olla tai olla olematta merkittävä osa kustannuksia. Esimerkiksi Caruna Espoo Oy:n alueella yleissiirron perusmaksu taloyhtiössä on vain 6,52 € kuukaudessa aina 3×63 A käyttöpaikan (eli sähköverkkoyhtiön mittarin etuvarokkeen) varokekokoon asti. Sen sijaan Caruna Oy:n verkkoalueella 3×63 A yleissiirron perusmaksusta köyhtyy jopa 138,75 € kuukaudessa.

Sähköverkkoyhtiöt tarjoavat erilaisia siirtotapoja eli siirtotariffeja, jotka vaihtelevat jonkin verran sähköverkkoyhtiöiden välillä. Esimerkiksi yösähkötariffi tarkoittaa käytännössä sitä, että maksatte korkeampaa perusmaksua (€/kk) saadaksenne yöaikaan sähkönsiirron halvemmalla kulutusperusteisella hinnalla (€/kWh)

Sopivan siirtotavan valitseminen edellyttää oman kulutuksen tutkimista tai simuloimista ja sitä kautta tehtävää laskentaa. Tuntikulutustietoja voi tarkastella Fingridin datahubista, mikäli sinulla on taloyhtiön nimenkirjoitusoikeus tai olet saanut sen omaavalta valtuutuksen palveluun.

Sähkönsiirron tehomaksu

Yleensä yli 3×63 A käyttöpaikoilla sähkönsiirtoon tulee mukaan tehomaksu eli maksu, joka perustuu tietyn aikajakson sisällä otettuun huipputehoon, käytännössä vielä siis suurimpaan tuntikulutukseen ja myöhemmin suurimpaan varttikulutukseen. Tehomaksun osalta käytönnöt vaihtelevat vielä todella paljon verkkoyhtiöittäin. Osalla esimerkiksi suurimman tuntikulutuksen perusteella maksetaan tehomaksua koko vuosi. Suurimalla osalla tehomaksu määräytyy kuukausittain ja tähän käytäntöön kaikki on tarkoitus yhdenmukaistaa Energiaviraston 2029 voimaan tulevalla määräyksellä.

Siinä missä perusmaksua maksetaan kuukausittain, kulutusperusteista maksua maksetaan jokaisesta ladatusta kilowattitunnista, tehomaksuun voidaan vaikuttaa hyvin kattavasti taloyhtiön oman latausjärjestelmän suunnittelun ja käytön avulla.

Lue erillinen, kattava artikkelimme tehomaksujen muodostumisesta ja niiden hallinnasta täältä.

Sähkövero ja huoltovarmuusmaksu

Sähköverossa aiheuttaa joskus hämmennystä se, että sähkövero kerätään sähkönsiirtolaskulla. Se kuitenkin eroaa merkittävästi sähkönsiirrosta siinä, että samassa sähköveroluokassa olevilta sähkönkäyttäjiltä peritään aina samansuuruinen sähkövero riippumatta siitä, mikä sähköverkkoyhtiö sen kerää.

Taloyhtiöt kuuluvat kotitalouksien tapaan sähköveroluokkaan 1, jolloin sähköveron suuruus on 2,827515 senttiä per kWh. Summa sisältää sekä huoltovarmuusmaksun, että 25,5 % arvonlisäveroa.
(Poimittu 9.1.2026 ja hinta tullut voimaan 1.9.2024)

Häviöt

Tässä yhteydessä on hyvä mainita, että taloyhtiön latausjärjestelmässä tulee aina häviöitä, kuten latausasemien tyhjäkäyntikulutus sekä kaapeleiden tavanomainen tehohäviö. Nämä häviöt näkyvät kaikki sähköverkkoyhtiön ja energiayhtiön laskuilla, mutta eivät esimerkiksi latausasemakohtaisissa kulutusmittareissa.

Voit tutustua häviöiden huomioimiseen paremmin erillisessä artikkelissamme.

Hallinnointi ja laskutus

Ainut tapa välttää hallinnointi ainakin suurimmilta osin ja laskutus tyystin ovat taloyhtiöt, joissa on asuntojen hallintaan kuuluvat autopaikat. Eli taloyhtiöt, joissa latauspisteet voidaan kytkeä asuntokohtaisten sähkömittarien taakse. Suurimmassa osassa taloyhtiöitä, yhtiön vuokraamilla paikoilla sekä useimmiten erillisillä autopaikkaosakkeilla lataussähkö kulkee sähkömittarin läpi, johon taloyhtiöllä on sähkösopimus. Tällöin tarvitaan mm. käyttäjähallintaa sekä laskutusta.

Käyttäjähallintaa on esimerkiksi käyttöoikeuden luominen ja antaminen latauspisteiden käyttäjille. Sitä voisi olla myös latausinfran huipputehon seuraaminen ja hallinta kuormanhallinnan avulla. Tästä saattaa seurata kustannuksia riippuen siitä kuka sen tekee. Usein käyttäjähallintaa hoitaa esimerkiksi joku hallituksen jäsenistä talkoilla, isännöitsijä tai muu ulkopuolinen toimija veloitusta vastaan.

Suurimmassa osassa taloyhtiöistä koetaan ainoaksi oikeaksi vaihtoehdoksi käyttäjien laskutus kulutusperusteisesti. Se edellyttää latausasemien mittarien lukemista ja laskujen kirjoittamista. Laskutus on myös mahdollista ulkoistaa laskutusoperaattorille, joiden hinnat ja hinnoittelumallit eroavat hieman toisistaan. Joku veloittaa kuukausimaksua ja toinen kulutusperusteista proviisiota tai näiden yhdistelmää. 5 € / käyttäjä per kuukausi on kuitenkin tällä hetkellä varsin hyvä ohjehinta budjetointia varten. Sen jälkeen voi sitten vertailla, kannattaako vaivannäkö tai palkkion maksu manuaalisemmasta mittareiden luennasta ja laskujen kirjoittamisesta.

Jos käsite ”latausoperaattori” on sinulle vieras, niin syvenny aiheeseen täältä.

Latauspisteiden tietoliikenne

Jos latausasemiin halutaan kytkeä edellä mainittu latausoperaattori, hyödyntää pörssisähköohjausta tai internetyhteyden yli tapahtuvaa seurantaa, on latausjärjestelmälle hankittava internetliittymä. Mikäli latausinfran hankkimisen yhteydessä latauspisteille on rakennettu tähtimäinen ethernetverkko, voidaan koko järjestelmä liittää taloyhtiön internetliittymään, mikäli sellainen on valmiina. Yleisin tapa on hankkia yksi ns. laitenettiliittymä, jota jaetaan modeemin ja verkkokytkimen kautta ethernetverkkoa pitkin latausasemille. Sopiva internetliittymä maksaa tällä hetkellä hieman alle 10 € / kk.

⚠️ Varoitus! Osassa latausasemia on sisäinen 4G-modeemi ja laitevalmistajan tarjoama ”toistaiseksi maksuton internetliittymä”. Sen avulla taloyhtiö voi säästää aluksi tuon vajaa 10 € / kk, mutta etenkin jos tietoliikenneverkko jätetään kaivuutöiden yhteydessä rakentamatta, voidaan myöhemmin joutua hankkimaan oma, vajaa 10 € / kk nettiliittymänsä jokaiseen latausasemaan erikseen. Pahimmillaan latausasemissa ei ole edes paikkaa vaihdettavalle SIM-kortille, vaan internetyhteydestä maksetaan tasan tarkkaan se, mitä latausasemavalmistaja haluaa veloittaa eSIM:nsä käytöstä sitten kun ”ilmainen kokeilujakso” tai ”toistaiseksi maksuton” loppuu.

Laitevalmistajan palvelumaksut

Monet laitevalmistajat tarjoavat latausasemiinsa vielä tällä hetkellä maksuttomia pilvipalveluita, kuten pörssisähköohjausta ja kuormanhallintaa. Lienee kuitenkin täysin selvää, että ilmaisia tällaiset eivät ole, vaan joku ne maksaa. Nyt ne voivat olla osa brändin rakentamista ja latausasemien myynnin edistämistä, mutta myöhemmin palveluista täytyy saada rahaa, että ne voivat pyöriä.

Voit olla varma, että maksuttomat palvelut loppuvat lopulta, joko laitevalmistajan konkurssin tai laitevalmistajan päätökseen alkaa veloittaa palveluista.

Tämä onkin yksi vahvimpia linkkejä latausinfran rakentamisen ja latausinfran tulevaisuuden juoksevien kustannusten välillä. Voit tutustua tästä meidän filosofiamme, miten tulevaisuuden kustannusloukut taklataan täysin avoimeksi rakennetulla latausinfralla.

Latauspisteiden huolto ja korjaus

Kerran hyvin tehtyä latausinfraa ei tule tarvetta varsinaisesti saneerata vuosikymmeniin. Yksittäisiä komponentteja joudutaan silti vuosien saatossa uusimaan, verkkokytkin 200 €, vikavirtasuoja 100 € jne. kuten minkä tahansa sähkölaitteiston kanssa.

Todennäköisesti suurin laitteista koituva kuluerä hankinnan jälkeen, vaikkapa 30 vuoden elinkaarella tulevat olemaan varsinaiset latausasemat. Moni valmistaja antaa 5 vuoden takuun ja ilmoittaa suunnitelluksi käyttöiäksi 7-8 vuotta. Se tarkoittaa sitä, että yksittäisiä latausasemia voi hajota pian takuun jälkeen ja pitkäikäisimmät ylittävät 10 vuoden iän. Kannattaako tätä sitten huomioida etukäteen esimerkiksi perimällä hieman korkeampaa maksua latauksesta? Se pitää jokaisen taloyhtiön hallinnon päättää itse. Asia on kuitenkin hyvä tiedostaa.

Toisin kuin sähköenergian kulutus tai tietoliikennekustannukset, huolto- ja korjauskustannukset eivät yleensä ole tasaisia vuosikustannuksia. Ne realisoituvat satunnaisesti yksittäisten vikojen yhteydessä, minkä vuoksi niiden huomiointi etukäteen on enemmän riskienhallintaa kuin tarkkaa budjetointia.

Loppusanat – Ymmärrys tuo säästöä ja oikeudenmukaisuutta

Sähköautojen lataamisen juoksevat kustannukset voivat ensisilmäyksellä tuntua monimutkaisilta. Todellisuudessa kyse ei ole uusista tai poikkeuksellisista kuluista, vaan samoista kustannuskomponenteista, joita esiintyy muuallakin taloyhtiön sähkönkäytössä.

Ero syntyy siitä, että sähköautojen latauksessa kulut halutaan usein kohdistaa vain lataajille ja vieläpä mahdollisimman tarkasti ladatun energian mukaan. Niitä ei siis voida vain haudata jokavuotiseen tuloslaskelmaan ja kattaa yleensä neliömäärän perusteella perittävällä yhtiövastikkeella, kuten vaikkapa maalämpöjärjestelmän kustannukset, jossa isoksi osaksi samojen komponenttien tuntemisella ja tarkastelulla voitaisiin saavuttaa suuriakin säästöjä.

Kun kustannusrakenne hahmotetaan kokonaisuutena, latauksen hinnoittelusta ja käytännöistä on helpompi tehdä päätöksiä, jotka ovat sekä reiluja että pitkäjänteisiä. Ymmärrys ei siis ainoastaan selkeytä keskustelua, vaan auttaa myös välttämään ratkaisuja, jotka osoittautuvat kalliiksi vasta vuosien päästä.

Syvennä aihetta näillä artikkeleilla:

MID-hyväksytty latausasema – Milloin se on pakollinen osa sähköauton latauksen laskutusta taloyhtiössä?

Maksuttomat tehomaksulaskurit – Aseta latausjärjestelmän kuormanhallinta sopivalle tasolle ja hallitse kustannuksia.

Latausasema vai SER-jätettä – Syvenny laitevalmistajien pilvipalveluriippuvuuksien ja ilmaisten internetyhteyksien riskeihin.

Kirjoittaja: