Sähköauton latausasema on useaksi vuodeksi tehtävä investointi. Tarkasta harkinnasta ja luotettavana pidetystä laitevalmistajasta huolimattakin huono tuuri voi osua kenelle tahansa. Jos latausasema hajoaa, monelle tulee yllätyksenä, kuka vastaa takuusta, mitä se kattaa ja mitä kuluttajansuojalaki (uusin versio on vuodelta 2022) sanoo.
Tässä artikkelissa käymme läpi kaksi eri näkökulmaa: ensin kuluttajan tilanne ja lopuksi taloyhtiön tilanne.
Rikkinäinen sähköauton latausasema – Takuu vai virhevastuu?
Puhekielessä puhutaan yleensä takuusta. Harva kuitenkaan tietää, että takuu ei ole lain mukaan pakollinen, mutta jos se annetaan, niin silloin laki säätelee sitä. Ilman takuuta kuluttajan on mahdollista vedota virhevastuuseen, joka sitoo kaikkia kuluttajille tuotteita myyviä tahoja.
- Takuu (KSL 5:15 a § ja 5:15 b §): Jos tavara ei takuuaikana kestä tai toimi takuun ehtojen mukaisesti, siinä on virhe. Takuun antaja on velvollinen korjaamaan virheen ehtojen mukaisesti, eikä takuu saa koskaan rajoittaa kuluttajan lainmukaisia oikeuksia.
Käytännössä takuu tarkoittaa yleensä sitä, että viallinen laite vaihdetaan uuteen tai korjataan täysin ilman kustannuksia kuluttajalle, laitteen vikaantumisen sattuessa annetun takuuajan puitteissa. - Virhevastuu (KSL 5:15 §, 5:16 § ja 5:19 §): Myyjä vastaa aina siitä, että tavara vastaa kuluttajan perusteltuja odotuksia laadun ja kestävyyden suhteen. Jos laite hajoaa ennenaikaisesti, kyse voi olla virheestä, vaikka takuu olisi jo päättynyt. Ensisijainen korjaustapa on virheen oikaisu (korjaus tai vaihto). Jos tämä ei ole mahdollista ilman kohtuutonta haittaa, kuluttajalla on oikeus hinnanalennukseen tai kaupan purkuun.
Käytännössä kuluttaja ei saa täyttä hyvitystä ostohintaan nähden, vaan myyjä voi tarjota uutta laitetta merkittävällä alennuksella – riippuen siitä, kuinka paljon laitteen oletettua käyttöikää on vielä jäljellä.
Yhteenveto:
- Takuu = aina maksuton korjaus tai vaihto.
- Virhevastuu = voi päteä myös takuuajan jälkeen, mutta hyvitys voi olla osittainen, jos laite on ollut käytössä useita vuosia.
Käytännössä ensin takuu – sitten virhevastuu
Käytännössä jokaiselle kuluttajalle myydylle latausasemalle luvataan jonkinlainen takuu, useimmiten vähintään kahdeksi vuodeksi. Ensisijaisesti kannattaakin vedota takuuseen, ja vasta sen päätyttyä virhevastuuseen.
Virhevastuun haaste on, ettei latausaseman odotetulle kestoiälle ole yhtä selkeää aikarajaa. Kohtuullinen käyttöikä arvioidaan aina tapauskohtaisesti: siihen vaikuttavat laitteen hinta, käyttötarkoitus ja valmistajan antamat tiedot. Jotkut valmistajat ilmoittavat suunnitelluksi eliniäksi 7–10 vuotta, mutta tämä ei tarkoita, että jokainen laite väistämättä kestäisi tuon ajan.
”On-site-takuu” – Huomioi yksi porsaanreikä takuussa
KSL 5:15 a § antaa myyjälle mahdollisuuden rajata vastuunsa: “Myyjä ei kuitenkaan vastaa aikaisemman myyntiportaan antaman takuun perusteella virheestä, josta hän ei muuten tämän luvun nojalla olisi vastuussa, jos myyjä osoittaa ilmoittaneensa asiasta ostajalle selkeällä tavalla ennen kaupantekoa.”
Toisin sanoen myyjä voi markkinoinnissaan kertoa laitteen maahantuojan tai valmistajan myöntämästä takuusta, mutta ei anna itse takuuta. Vastuu takuukorjauksista siirtyy silloin käytännössä maahantuojalle tai valmistajalle.
Tämän tyyppiset järjestelyt ovat yleisiä esimerkiksi ilmalämpöpumppujen ja muiden monimutkaisempien ja kalliimpien teknisten laitteiden kaupassa. Niitä kutsutaan usein esimerkiksi termillä “On-site-takuu”.
Käytännössä tämä voi olla ongelmallista: monella maahantuojalla ei ole omaa huolto-organisaatiota tai edes kunnollista asiakaspalvelua Suomessa. Takuun hoitaminen voi tällöin olla hidasta ja hankalaa. Myös me, ammattilaisina, joudumme tarkkaan valitsemaan miltä toimittajilta ostamme latausasemia ja muita sähkölaitteita juuri siksi, että takuukäsittely voi monen portaan kautta olla todella työlästä.
Kuluttajan kannalta on aina helpompaa asioida takuusta suoraan sen myyjäliikkeen kanssa, jolta laitteen on ostanut. Varo siis tilannetta, jossa myyjä vetäytyy vastuusta vedoten siihen, että takuun on antanut joku muu.
Sähköauton latausasema on tuote, joka vaatii myös asennuksen
Sähköauton latausasema ei yleensä ole “plug and play” -tuote, vaan se täytyy asentaa sähköalan ammattilaisen toimesta kiinteästi osaksi kiinteistön sähköjärjestelmää. Tämä tekee takuusta ja virhevastuusta monimutkaisempia kuin monessa muussa kuluttajatuotteessa.
Mitä kuluttajansuojalaki sanoo välillisistä kustannuksista?
Kuluttajansuojalain mukaan myyjä vastaa tavaran virheestä ja sen oikaisemisesta (KSL 5:16–19 §). Virheen oikaisu tarkoittaa ensisijaisesti korjausta tai vaihtoa ilman kustannuksia kuluttajalle.
Mutta: myyjä ei ole automaattisesti vastuussa välillisistä kustannuksista, kuten ulkopuolisen sähköliikkeen laskusta, jos kuluttaja on itse tilannut asennuksen erikseen muualta.
- Jos laitteen myynyt verkkokauppa lähettää uuden tuotteen takuuna, sen vastuu ei kata vanhan laitteen irrotusta ja uuden asentamista.
- Kuluttaja joutuu tällöin maksamaan sähköliikkeelle asennustyöstä uudelleen.
- Tämä on lain mukaista, vaikka se voi tuntua kuluttajasta epäreilulta.
Latausasema ja asennus samasta paikasta – kuluttajan turva on vahvempi
Kun latausasema ja sen asennus hankitaan yhdeltä ja samalta sähköliikkeeltä, kuluttajalle syntyy yksi selkeä sopimus. Tällöin vastuu ei jakaudu usealle eri toimijalle, vaan sähköliike vastaa koko toimituksesta: sekä laitteen että työn takuusta ja virhevastuusta.
Jos laitteessa ilmenee takuunalainen vika, sähköliikkeen on hoidettava virheen korjaus kuluttajalle maksutta (KSL 5 luku 18–19 §). Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos viallinen laite täytyy irrottaa ja asentaa uusi tilalle, kuluttajalle ei saa jäädä kustannuksia myöskään työn osuudesta.
Sama periaate pätee myös virhevastuuseen: jos laite hajoaa ennenaikaisesti takuuajan jälkeen, mutta sen voidaan katsoa olleen virheellinen, sähköliike on vastuussa koko toimituksen oikaisusta. Kuluttajan ei tarvitse alkaa neuvotella erikseen laitteen ja työn välillä siitä, kuka maksaa mitäkin.
Kun sekä laite että asennus tulevat samasta paikasta, kuluttaja saa yhden vastuutahon ja selkeän turvan.
Varo kuitenkin tuota aiemmin kuvaamaani ”on-site” porsaanreikää takuussa. Se saattaa poikia sinulle vastuuta työkustannuksista, vaikka laite ja asennus olisi ostettukin samasta paikasta.
Latausasema ja asennus eri paikoista – kuka maksaa työn takuukorjaukselle?
Tilanne muuttuu olennaisesti, jos latausasema ostetaan yhdestä paikasta (esim. verkkokaupasta) ja sen asennus tilataan erikseen toiselta sähköliikkeeltä. Tällöin syntyy kaksi erillistä sopimusta:
- Laitteen myyjä vastaa vain laitteen takuusta ja virhevastuusta.
- Asennusliike vastaa vain tekemästään työstä, ei laitteen toimivuudesta.
Jos laite hajoaa takuuaikana, verkkokauppa toimittaa kyllä uuden tuotteen maksutta, mutta ei vastaa sen irrottamisesta tai asentamisesta. Sähköliike taas ei ole vastuussa itse laitteesta, joten se voi laskuttaa kuluttajaa irrotus- ja asennustyöstä uudelleen.
Tämä on täysin lainmukaista (KSL 5:16–19 §), vaikka se usein tuntuu kuluttajasta epäoikeudenmukaiselta. Käytännössä kuluttajalle voi tulla satojen eurojen lisälasku, vaikka itse laitteen takuuvaihto olisi maksuton.
Pahimmillaan latausasemakauppias vaatii vanhaa latausasemaa vaihdossa ennen uuden toimittamista, jolloin maksat sähköliikkeelle kaksi käyntikertaa; ensin vanhan irroituksesta ja myöhemmin uuden asentamisesta.
Miten Energiavahti Oy / evlataa.fi sähköauton latausasemien takuu kuluttajille toimii?
Me annamme aina myymällemme sähköauton latausasemalle takuun sekä laitteelle, että asennukselle. Takuuajat vaihtelevat laitteesta riippuen kahdesta vuodesta aina viiteen vuoteen asti. Ostaessasi latausaseman meiltä, sinulle ei tule senttiäkään kustannuksia takuuvioista – ei laitteesta, asennuksesta tai korjauksesta.
Katso täältä sähköauton latausasemat omakotitaloon.
Täältä löydät sähköauton latausasemat osakasmuutoksena taloyhtiöön.
Lue myös Onko kiinteä kaapeli vai Type-2 pistorasia parempi vaihtoehto kotilatausasemaan?
Tai katso vertailu, paljonko sähköauton lataus maksaa kotona vs. julkisilla latausasemilla?
Taloyhtiön latauspisteiden takuu – vuosien lisäksi ratkaisee vasteaika
Kuluttajansuojalaki ei koske latauspisteitä hankkivan ja niitä toimittavan yrityksen välillä käytävää kauppaa. Siten mm. kuluttajansuojalain mukaista virhevastuuta ei sovelleta taloyhtiön hankintoihin. Siksi takuuasioiden suhteen on oltava äärimmäisen tarkkana esimerkiksi hankintaa koskevassa urakkasopimuksessa.
Urakkasopimuksessa pelkkä ”Kahden vuoden takuu” ei tosiasiassa vielä takaa oikein mitään. Yksi yleinen keino on sitoa sopimukseen Rakennusalan yleiset sopimusehdot YSE 1998, joka määrittelee takuun osalta mm. seuraavaa:
29 § Vastuu takuuaikana
- Urakoitsija vastaa suorituksensa sopimuksenmukaisuudesta kaksi vuotta, ellei urakkasopimuksessa ole muuta määrätty.
- Takuu koskee myös lisä- ja muutostöitä.
- Urakoitsija on velvollinen kustannuksellaan korjaamaan takuuaikana ilmenneet virheet, ellei voi osoittaa syyksi esim. normaalia kulumista, väärää käyttöä tai tilaajan vastuulle kuuluvia huoltotoimenpiteitä.
- Virheet, jotka vaikeuttavat käyttöä tai aiheuttavat vaaraa, on korjattava viipymättä. Jos urakoitsija viivyttelee, tilaaja saa teettää työn muulla ja veloittaa kulut urakoitsijalta.
- Vähäiset virheet voidaan sopia hyvittääväksi arvonalennuksena.
- Jos aliurakoitsijalla tai tavarantoimittajalla on pidempi takuu, vastuu voi siirtyä tälle, jos tilaaja hyväksyy.
30 § Vastuu takuuajan jälkeen
- Urakoitsija vastaa vielä takuuajan jälkeenkin virheistä, jos ne johtuvat törkeästä laiminlyönnistä, täyttämättä jääneestä suorituksesta tai laadunvarmistuksen olennaisesta laiminlyönnistä.
- Vastuu jatkuu enintään 10 vuotta vastaanotosta.
YSE 1998:n suurin heikkous on tiukan tuntuinen, mutta abstrakti ilmaisu ”korjattava viipymättä”. Mitä se tarkoittaa päivissä? Entä viikoissa? Mikä on viivyttelyä ja mikä ei?
Energiavahti Oy / evlataa.fi takuukirjaukset taloyhtiön sähköauton latauspisteiden rakentamisessa
Mekin sidomme sopimukset latausinfran rakentamisesta lähes poikkeuksetta YSE 1998:iin. Sen lisäksi olemme määritelleet suoraan sopimuksessa:
Vasteaika vikatilanteessa:
Ilmoitus lataamisen estävästä viasta arkipäivänä (ma-pe) ennen klo 14, korjataan seuraavana arkipäivänä (ma-pe). Poikkeuksena arkipyhän ja viikonlopun väliin mahdollisesti jäävä yksittäinen arkipäivä sekä juhannusaatto.
Vasteaika on sopimuksessa kuitenkin sidottu siihen, että meillä on vapaa pääsy vian korjaamiseksi. Taloyhtiö voi järjestää sellaisen esimerkiksi avainsäilöllä tai putkilukolla. Mikäli parkkipaikat ja latauskeskus ovat ulkona, ei yleensä tarvita mitään erityisjärjestleyjä.
Parhaan käsitykseni mukaan tuo vasteaika, yhdistettynä osalle latausinfroista annettavaan jopa 5 vuoden takuuseen tekee meidän takuustamme alan parhaan.
Katso täältä ratkaisumme sähköauton latauspisteistä taloyhtiölle ja pyydä tarjous latausinfrasta alan parhaalla takuulla.
Tai katso 10 yleistä kysymyksestä sähköauton latauksesta taloyhtiössä vuonna 2025
