Taloyhtiön sähköautojen latauspisteiden suhteen kestopuheenaiheet vuodesta toiseen ovat turvallisuusasiat ja yhdenvertaisuus.
Näitä seikkoja yhdistää kaksi asiaa. Ne ovat jo itseisarvona todella tärkeitä. Pidämme moraalisesti oikeana huolehtia tasa-arvoisesta kohtelusta, siinä missä turvallisuudestakin.
Toinen seikka on se, että turvallisuuteen vetoamisen lisäksi yhdenvertaisuuteen vetoaminen on asia, millä keskiverto-öyhöttäjää älykkäämpi taloyhtiön opposition edustaja voi työntää merkittäviä kapuloita kotilatausmahdollisuutta edistävän hallituksen rattaisiin, jos hallitus ei tiedä mistä todella on kyse.
Laki turvaa osakkeenomistajien yhdenvertaisuutta – ei pysäköintipaikkojen yhdenvertaisuutta
Yhdenvertaisuusperiaate tulee asunto-osakeyhtiölaista (1599/2009), jonka ensimmäisen luvun 10 §:s määrää: ”Kaikki osakkeet tuottavat yhtiössä yhtäläiset oikeudet, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin. Yhtiökokous, hallitus tai isännöitsijä ei saa tehdä päätöstä tai ryhtyä muuhun toimenpiteeseen, joka on omiaan tuottamaan osakkeenomistajalle tai muulle epäoikeutettua etua yhtiön tai toisen osakkeenomistajan kustannuksella.”
Artikkelivinkki: Muut lait ja säädökset, jotka vaikuttavat taloyhtiön latauspisteisiin.
Suurin tästä seurannut harhakäsitys on se, että taloyhtiöön ei voisi hankkia latauspisteitä, jos niitä ei hankita heti kaikille pysäköintipaikoille. Lain tehtävä ei kuitenkaan ole turvata pysäköintipaikkojen yhdenvertaisuutta, vaan osakkeenomistajien yhdenvertaisuus. Siitä huolimatta olen vuosien varrella ollut seuraamassa sivusta useita tapauksia, jossa koko latausmahdollisuuden järjestäminen on kaatunut siihen, että yhtiökokous ei ole ollut valmis niin suureen taloudelliseen panostukseen, että latausmahdollisuus olisi voitu rakentaa jokaiselle taloyhtiön pysäköintipaikalle.
Niitä ei ole sitten rakennettu lainkaan, koska oppositio on saanut hallituksen tuntemaan itsensä epävarmaksi yhdenvertaisuusperiaatteen suhteen. Tuo epävarmuus on kuitenkin aivan turhaa erityisesti taloyhtiön hallinnoimilla pysäköintipaikoilla.
Yhdenvertaisuuden toteutuminen taloyhtiön hallinnoimien autopaikkojen latauspisteillä
Ajattelehan taloyhtiötä, jolla on 80 asuntoa ja vain 60 taloyhtiön hallinnassa olevaa parkkipaikkaa? Tai 40 asuntoa kohden taloyhtiön kivijalasta löytyy 10 taloyhtiön hallinnassa olevaa autotallia? Tällaisia löytyy Suomesta, erityisesti suurempien kaupunkien keskustoista useita. Rikkovatko ne kaavamaisesti yhdenvertaisuusperiaatetta?
Eivät riko. Yhdenvertaisuus ei tarkoita sitä, että jokaista osakkeenomistajaa koskien olisi pakko olla autopaikka, saati autotalli. Yhdenvertaisuus tarkoittaa sitä, että jokaisella osakkeenomistajalla on yhdenvertainen mahdollisuus saada niistä hyötyä.
Jokainen osakkeenomistaja saa niistä hyötyä asuntojen arvonnousun kautta sekä taloyhtiön niiden käytöstä perimän vuokran kautta. Suoraa käyttöhyötyä kaikki eivät samanaikaisesti saa. Mahdollisuus siihenkin pitää järjestää tasavertaisesti. Yleisesti käytössä olevia menetelmiä ovat:
- Jonotus. Autopaikka tai autotalli vuokrataan osakkeenomistajalle määräajaksi tai toistaiseksi. Muut voivat ilmoittautua jonoon ja jonon ensimmäinen saa paikan sen vapauduttua.
- Arvonta. Paikat arvotaan määräajoin halukkaiden kesken.
- Huutokauppa. Paikat vuokrataan korkeimpien tarjousten perusteella määräajaksi.
Oman käsitykseni mukaan jonotus on näistä eniten käytetty menetelmä ja parhaasta menetelmästä varmasti voidaan olla montaa mieltä. Oleellista on kuitenkin se, että miksi tilanne olisi jotenkin laittomampi, jos kyse on sähköautojen latauspisteistä?
Taloyhtiö voi yhtiökokouksen enemmistöpäätöksellä päättää rakentaa halutun määrän latauspisteitä taloyhtiön hallinnoimille autopaikoille ja valita sopivaksi katsomansa, yhdenvertaisuuden toteuttavan menetelmän niiden jakamiseksi.
Tietenkin latauspaikkoja on viisasta perustaa kerralla sen verran monta, että niitä riittää ainakin lähivuosien tarpeisiin, mutta missään nimessä niitä ei ole pakko tehdä heti kaikille taloyhtiön hallinnoimille pysäköintipaikoille. Latauspisteiden teknisessä toteutuksessa kannattaa toki huomioida myös laajennettavuus siten, että aiemmin rakennettua ei jouduta purkamaan pian pois. Katso tästä esimerkki taloyhtiöstä, jossa nämä asiat huomioitiin latauspisteitä toteutettaessa.
Pyydä asiantuntijoidemme apua latausjärjestelmän mitoitukseen – Se on vain tarjouspyynnön päässä
Yhdenvertaisuuden toteutuminen, kun osakas asennuttaa latausaseman taloyhtiöön
Astetta hankalammaksi yhdenvertaisuusperiaatteen toteutumisesta huolehtiminen menee, kun hallituksen pitäisi alkaa käsitellä osakkeenomistajilta tulevia muutostyöilmoituksia.
Tässä yhteydessä yhdenvertaisuusperiaate nimittäin edellyttää sitä, että jos yhdellä osakkaalla on oikeus hankkia latausasema omalle autopaikalleen, on siihen oltava muillakin oikeus.
Osakasmuutoksiin liittyen löytyy nykyään onneksi jo useita hyviä juristien laatimia kirjoituksia. Oma lempparini tähän mennessä lukemistani on Asianajotoimisto Kuhanen Asikainen & Kanerva Oy:n asianajaja Marina Furuhjelmin kirjoitus. Se on seikkaperäinen, mutta riittävän ”kansantajuisesti” kirjoitettu.
Haluan täydentää sitä (ja samalla kaikkia muitakin juristien aiheesta laatimia kirjoituksia) vain yhdellä huomiolla:
”Vaikka yhtiön sähköverkon kapasiteetti olisikin rajallinen” on juristien artikkeleissa hyvin tyypillinen ilmaisu ja juridisesta näkökulmasta se on varmasti ihan oikein.
Satoja taloyhtiöitä aiheen tiimoilta, ihan paikan päällä kartoittaneena ja katselmoineena voin kuitenkin vakuuttaa, että ”sähköverkon kapasiteetti on rajallinen” lähes kaikissa taloyhtiöissä ajatellen sitä tilannetta, että jokainen osakkeenomistaja asennuttaisi itselleen latausaseman osakasmuutoksena. Usein se on rajallinen jo kolmasosalle.
Teknisessä mielessä taloyhtiössä kannattaisikin sopia laajemmin osakasmuutoksista tähdäten pidemmälle tulevaisuuteen eli taloyhtiökohtaiseen latausjärjestelmään.
Jos kukin osakas asennuttaa täysin tyhmiä latausasemia tai tietyn laitevalmistajan pilvipalveluun sidottuja latausasemia, niin tulevaisuudessa osakkaiden hankkimille latausasemille on mahdotonta mm. rakentaa latausasemien välistä kuormanhallintaa. Se johtaisi joko todella pieneen lataustehoon tai ylisuuriin investointeihin mm. taloyhtiön sähköliittymän ja pääkeskuksen vahvistamisessa.
Taloyhtiön kannattaakin valita jokin tuoteperhe, joilla on mahdollista rakentaa myöhemin latausasemien välinen keskinäinen, paikallisesti toimiva kuormanhallinta tai valita natiivilla OCPP-kontrollerilla varustetut latausasemat, jolloin kukin osakas voi ostaa haluamansa merkkisen latauslaitteen ja kuormanhallinta voidaan myöhemmin tehdä latausoperaattorin toimesta, kunhan asemat saadaan kytkettyä internettiin.
Taloyhtiön latausstrategiaa pohtiessa kannattaa lukea, mikä on muuttumassa vuosina 2025 – 2030.
Tai jos haluat tutustua asiaan vielä syvemmin, niin lue tästä kattava oppaamme sähköautojen lataamisesta taloyhtiössä.
