Päivitys 11.6.2025: Tälle artikkelille on tullut jo n. viisi vuotta ikää. Se sisältää edelleen hyvää perustietoa mm. termien osalta, mutta on joiltain osin vanhentunut, koska tekniikka ja sääntely ovat kehittyneet. Olemme julkaisseet uuden, kattavan oppaan sähköauton latauksesta taloyhtiön hallituksille ja isännöitsijöille.
Lähiaikoina yhä useamman taloyhtiön hallitus ja isännöitsijä löytävät itsensä tilanteesta, jossa heille tulee omista lähtökohdistaan tai yhtiön asukkaiden palvelemiseksi tarve selvittää ja valmistella hankintaa sähköautojen lataamiseksi taloyhtiössä.
Alan toimijat ovat hyvin tuotekeskeisiä ja toimijoita lähestyessä törmäätkin usein perustelutulvaan, miksi juuri heidän myymänsä yksittäinen ratkaisu olisi kysyjälle sopiva. Konsultin löytäminen prosessin tueksi taas on usein haastavaa, koska monella sähköalan insinööritoimistolla on kädet täynnä linjasaneeraushankkeiden tai vastaavien kanssa eikä niillä ole ollut tarvetta hankkia tietoa sähköautojen latausmahdollisuuksista.
Pyrin antamaan tässä artikkelissa jokaiselle taloyhtiön hallituslaiselle tai isännöitsijälle perusvalmiudet selvittää ja hankkia latausratkaisuja taloyhtiöönsä.
Sähköauton lataus – Termit haltuun, lyhyt oppimäärä
Termien tunteminen on hyödyllistä, koska silloin puhutaan samoista asioista ilman väärinkäsityksiä. Aiheesta löytyy muun muassa Motivalta tai Seskolta monisivuisia oppaita, mutta tällä lyhyellä kuvauksella pääset mainiosti alkuun:
Hidaslataus Lataus pistorasiasta, Sukolataus.
Tarkoittaa latausta, jossa hyödynnetään (yleensä auton mukana toimitettavaa) latauskaapelia, joka kytketään normaaliin kotitalouspistorasiaan. Latauskaapelin elektroniikkarasia sisältää kommunikaation auton kanssa sekä tasasähkövian pois sulkevat turvalaitteet.
Kun pistorasian pääasiallinen käyttötarkoitus on sähköauton lataus, tulee se vielä suojata erikseen enintään 30mA A-tyypin vikavirtasuojalla, jonka perässä ei saa olla muita kojeita tai laitteita pois lukien saman autopaikan lämmityspistoke. (SFS-6000-7-722:2017)
Standardin mukaisesti hidaslatauksella saavutetaan 1,8kW latausteho, joka tarkoittaa n. 100km latausta 10–12 tunnin latausajalla.
Peruslataus Type-2, sähköauton latausasema, keskinopea lataus, asiointilataus
Tarkoittaa latausta, jossa sähkö syötetään ajoneuvoon latausaseman eli kiinteästi asennetun, tarvittavilla turvalaitteilla sekä lataukseen suunnitelluilla liittimillä varustetun laitteen kautta.
Peruslatauksella saavutetaan käytettävissä olevasta tehosta ja syöttävästä kaapeloinnista riippuen 3,7 – 22kW latausteho. Tämä siis tarkoittaa, että 100km ajomatkaa ladataan pisimmillään n. 6 tunnissa (3,7kW) ja nopeimmillaan jopa yhdessä tunnissa (22kW).
Latausasema syöttää autoon vaihtosähköä ja varsinainen tasasuuntaaja on autossa. Siksi myös automalli vaikuttaa siihen, miten nopeasti se ottaa vastaan latausta. Plug-in hybridit eivät yleensä hyödy yli 3,7kW latauksesta. Osassa sähköautoja (esim. Nissan Leaf) on 1-vaiheinen 6kW laturi, kun taas jotkut autot (esim. Renault Zoe) kykenevät ottamaan täyden 22kW kolmivaiheisen latauksen ja joillain autoilla (esim. Tesla Model 3) kolmivaiheisen latauksen teho rajoittuu 11kW:iin.
Pikalataus
Tarkoittaa vähintään 50kW tehoista latausasemaa eli 100km ajomatkan lataus saadaan autoon yleensä vähintään 20 minuutissa.
Nämä ovat niitä bensapumpun kokoisia laitteita, joita on yleensä huoltoasemien yhteydessä. En toki väitä, etteikö pikalatausasema voisi sopiakin taloyhtiöön etenkin tilanteeseen, jossa autopaikkoja on hyvin vähän, mutta asukkailla on paljon autoja.
Yleensä kuitenkin taloyhtiöissä pikalatauksesta puhuttaessa tarkoitetaan peruslatausta.
Eniten määräävät tekijät
Keskustelu lähtee yleensä hyvin oudoille raiteille, jos eniten määrääviä tekijöitä ei tunnisteta. Pohditaan, että jollain voi olla Tesla ja jollain plug-in hybridi ja niistä kehitetään vastakkainasettelua. Useimmat ihmiset vaihtavat autoa parin-kolmen vuoden välein mutta latausinvestointia pitäisi miettiä paljon pidempää elinkaarta ajatellen.
Tässä vaiheessa riittää, kuin osaa kysyä ja vastata vain kahteen kysymykseen.
- Riittääkö 100km lataus 10–12 tunnin aikana vai ei?
- Paljonko latausjärjestelmään on mahdollisuuksia ja halua sijoittaa rahaa?
Avaan esitettyjä kysymyksiä hieman myöhemmin, mutta johdetaan niistä kuitenkin ensin osakas/asukaskysely:
Taloyhtiön väen kiinnostusta sähköautoja kohtaan on turha selvitellä vain huvin vuoksi tai epämääräisesti. Kysely kannattaa tehdä konkreettisesti hankkeeseen ryhtymistä jonkun osakkaan tai osakasryhmän pyynnöstä tai sitten rakennat taktiikkaa viedä itsellesi tärkeää asiaa eteenpäin. Ei siis riitä, että saat kyselyn perusteella tietoosi ovatko yhtiön osakkaat vain kiinnostuneita sähköautoista ja sen latauksesta vai vastustavatko he niitä.
Kysely kannattaa muotoilla esimerkiksi näin:
- Ajatko päivittäin autollasi selvästi vähemmän, kuin 100km?
- Olisitko valmis maksamaan muutama sata euroa, että saat nuo matkat ladattua kotonasi?
- Ajatko vähintään pari kertaa viikossa yli 100km päivässä?
- Olisitko valmis maksamaan pari tuhatta euroa, että saat nuo matkat ladattua kotonasi?
- Uskotko, että sähköauton latausmahdollisuus nostaisi asuntosi arvoa ja/tai helpottaisi sen myyntiä?
Saatuasi vastaukset näihin kysymyksiin voit päätellä jo paljon paremmin kannattaako sinun vielä tässä vaiheessa nähdä vaivaa siihen, että alat selvittämään hankkeen toteuttamista pidemmälle. Jos osakkailla ei ole välitöntä tarvetta tai investointihalua, niin toista kysely vuoden tai kahden päästä. Tiedämme kokemuksesta, että mielipiteet ja kiinnostus voivat muuttua nopeasti. Ajokilometrimäärät ovat myös siitä kivoja, että niihin osaa vastata sellainenkin ihminen, joka ei olisi koskaan nähnytkään sähköautoa.
Ehkä olet nyt mielessäsi vastannut itsekin näihin kysymyksiin. Sitten voimme lähteä avaamaan noita eniten määrääviä tekijöitä.
1. Riittääkö 100km lataus 10–12 tunnin aikana vai ei?
Miksi sitten juuri tämä kysymys? Koska se on hinnoittelun vedenjakaja.
Lähes kaikilla parkkipaikoilla Suomessa on lämmitysrasiat. Kyseisiä kaapelointeja voidaan suurimmassa osassa taloyhtiöitä hyödyntää sellaisenaan ainakin siihen asti, että puolella autopaikoista on ladattava auto. Niihin tarvitsee siis vain vaihtaa rasiat, joista saadaan hidaslatauksella 1,8kW teho. Se tarkoittaa noin 100km ajomatkaa 10–12 tunnin latauksen aikana. On yleistä, että suurimmalla osalla ihmisistä auto on päivittäin parkissa tuon ajan.
ARA:n tukemana (45%) rasioiden vaihto sellaisiin, joissa on lataus- ja lämmitystoiminto kahdelle autopaikalle kustantaa n. 500€ kappale eli n. 250€ per autopaikka.
Mielestäni hinta ei ole kohtuuton siihen nähden, että vanhojen lämmitysrasioiden vaihtaminen uusiin vastaaviin tulisi maksamaan likimain yhtä paljon (joita ARA ei tue) ja vaihtokuntoisia lämmitysrasioita tuntuu taloyhtiöissä kyllä riittävän.
Tuo riittää monelle, mutta ei suinkaan aivan kaikille.
Esimerkiksi oma viikkoni muotoutuu siten, että osan päivistä nökötän tietokoneella ja muutamana päivänä viikossa kilometrejä kertyy asiakaskäyntien vuoksi hyvinkin liki 200. Tarvitsen siis vähintään 3,7kW tehoisen latauksen, että saan lepoajalla Nissanini akkuun riittävästi sähköä perättäistä ajopäivää varten.
Isompiakkuinen auto toki vähentäisi minun tapauksessani latauksen huipputehon tarvetta sillä ajamattomat päivät korvaisivat ajopäivien varaustasoa, mutta olisi taloudellisesti ja ympäristöllisesti järjetöntä sijoittaa tonneja isompiakkuiseen autoon vain siksi, että voisi pihistää lataustehosta.
Tehokkaampaa latausta toteuttaessa tullaan tilanteeseen, jossa olemassa oleva lämmitysrasiakaapelointi ei enää millään riitä.
Tuolloin parkkipaikoille tulee tuoda uudet kaapelit ja isompaa tehoa ei voida enää ottaa normaalista pistorasiasta, vaan tarvitaan varsinaiset latausasemat eli peruslataus.
Tämä tulee latausasemineen maksamaan yleensä parkkihalleihin n. 2000 – 4000€ per parkkipaikka ja kaivettavissa kohteissa hieman enemmän. ARA tukee investointia 55%:lla, kun lataus toteutetaan niin, että kaapelointi mahdollistaa vähintään 11kW tehon.
Maksettavaa onkin keskimäärin jäänyt reilusta tuhannesta eurosta kahteen tuhanteen autopaikkaa kohden.
Yleisestä pelkokuvista poiketen oman kokemukseni mukaan hyvin harvassa taloyhtiössä tarvitsee uusia liittymiskaapeleita tai sähkökeskuksia, kunhan latausasemissa hyödynnetään älykästä kuormanohjausta. Liittymiskaapeli ja keskukset on usein mitoitettu niin, että niissä on reilusti varoja, jolloin riittää, että ostaa sähköverkkoyhtiöltä suuremman tehonkäyttöoikeuden (liittymismaksun korotus).
Suurimmaksi osaksi toteutuneissa kohteissa on alettu aluksi hyödyntämään lämmityskaapelointia, jos sellainen on ja isompi investointi toteutetaan sitten vuosien päästä. Saattaahan myös olla, että isommalle investoinnille ei tule tarvetta koskaan.
Tehokkaampia latausasemia uusine kaapelointeineen on tehty enimmäkseen kohteisiin, joissa ei ole lämmitysrasiakaapelointia, kuten parkkihalleihin. Harvoin on järkevää rakentaa lämmityskaapelointityyppistä ratkaisua siksi, että halutaan ladata sähköautoja.
2. Paljonko latausjärjestelmään on mahdollisuuksia ja halua sijoittaa rahaa?
Tätä on tärkeää myös selvittää hieman etukäteen, koska aika usein törmää taloyhtiön edustajiin, jotka ovat käyttäneet päiväkausia aikaa selvittääkseen hanketta, johon ei tule lopulta tukea. Esimerkiksi edellä mainitun kaltaisessa tilanteessa, jossa ”sähköttömään” parkkipaikkaosakkeista koostuvaan parkkihalliin halutaan toteuttaa latausasemat.
Hankkeessa on paljon kustannuksia, jotka eivät riipu toteutettavien autopaikkojen määristä. Tarvitaan yleensä jakokeskus ja sille syöttö pääkeskukselta timanttiporalla tehtävine läpivienteineen ja palokatkoineen, kaapelihyllyt kaapelien saamiseksi parkkipaikoille ja niin edelleen. Tilaajavastuulaki vaatii taloyhtiötä penäämään urakoitsijalta selvityksiä, kuten riskienarviointia ja turvallisuussuunnitelmaa. Kuulostaa työläältä, mutta nuo kaikki sisältyvät aiemmin antamiini paikkakohtaisiin esimerkkihintoihin, kun hanke toteutetaan ainakin lähes kaikille pysäköintihallin paikoille. Pääsääntöisesti nämä tarvitaan, vaikka latausasemat laitettaisiin vain muutamalle, vieläpä eri päissä parkkihallia sijaitseville paikoille – silloin paikkakohtainen kustannus voi nousta latausasemia haluavienkin mielestä kohtuuttomaksi. Selvitä siis alusta asti jollain haarukalla investointiin osallistuvien määrä, niin sitä kautta päästään miettimään alusta asti ratkaisua, jolla on mahdollisuus toteutua.
3. Hallinto ja juoksevat kulut
Ennen projektiin ryhtymistä tulee pohtia läpi myös muutama projektin jälkeen vaikuttava seikka. Ladattava sähkö tulisi laskuttaa käyttäjiltä. Siihen on oikeastaan kaksi vaihtoehtoa.
Suosituin tapa (satojen käymieni keskustelujen perusteella) on varustaa latausasemat paikallisesti luettavilla energiamittareilla, jotka luetaan osakkaiden toimesta esimerkiksi kerran vuodessa tai omistajan vaihtuessa ja isännöitsijä laittaa lukeman mukaan tasauslaskun. Tätä voidaan tarvittaessa tukea ennakkolaskuilla. Itseasiassa hyvin monessa taloyhtiössä on täsmälleen samanlainen käytäntö vesimittarien kanssa.
Kuulemani mukaan isännöintitoimistojen veloitukset ovat olleet 20€ paikkeilla per lasku.
Toinen vaihtoehto on käyttää latausoperaattoria, jolloin latausasemissa on operaattorin tiedonsiirto ja käyttäjien veloitus ja rahojen siirto taloyhtiön tilille hoituu automaattisesti operaattorin tarjoaman kuukausimaksullisen palvelun avulla. Palveluiden kuukausimaksuja on kuitenkin pidetty taloyhtiöympäristössä verrattain kalliina ja toistaiseksi huonona puolena on myös se, että latausasema ja operaattori tulevat ”yhdessä paketissa”. Tavoite kai olisi, että joskus operaattoreita voisi vaihtaa, kuten SIM-kortteja puhelimiin, mutta ainakin toistaiseksi operaattorit ovat käytännössä halunneet tarjota latausasemaa, jossa heidän palvelunsa on testattu toimivaksi ja vaihto operaattorista toiseen ei vielä ole ollut mahdollista vaihtamatta itse latausasemaa.
Operaattorilataus on kuitenkin välttämätöntä ainakin sellaisissa taloyhtiökohteissa, joissa latauspaikan käyttäjä vaihtuu usein. Esimerkiksi Helsingissä on taloyhtiöitä, joilla on vain muutama parkkipaikka, mutta paljon autoilijoita. Tällöin tarvitaan latausasemat yhteiseen käyttöön, jolloin kulutukseen perustuva veloitus ei onnistu paikallisesti luettavilla energiamittareilla.
Lopuksi:
Uskoisin, että nyt sinulla on hyvät valmiudet lähteä selvittämään tai edistämään sähköautojen lataushanketta taloyhtiösi edustajana ja meidät saat helposti mukaan Uusimaan alueella varaamalla tarjouskatselmuksen sivustoltamme:
Tämä teksti on kirjoitettu 27.8.2020.
1,8kW ja 11kW toteutusten välimalleista en juuri kirjoitellut, koska tällä hetkellä ARA tukee alle 11kW toteutuksia 45%:lla ja vähintään 11kW toteutuksia 55%:lla. Esimerkiksi 3,7kW tehoiset latausasemat (jotka kuitenkin vaatisivat jo uuden kaapeloinnin) olisivat varmasti varsin riittäviä suurimmalle osalle taloyhtiökäyttäjistä, mutta niiden edullisempi hinta häviää tuohon hyppäykseen tukiprosentissa ja siksi sellaiset toteutukset ovat käytännössä lähes hävinneet. Katsotaan tilannetta uudestaan sitten joskus jos tukipolitiikka muuttuu.
Lisää tämän hetken tukitoimista taloyhtiöille voit lukea ARA:n sivuilta:
