Sähköautojen yleistyessä taloyhtiöissä syntyy yhä useammin tilanteita, joissa joku hankkii ladattavan auton selvittämättä etukäteen, onko lataaminen edes sallittua. Hallituksen jäsen saattaakin yllättäen havaita viime vuosituhannella asennettuun lämmityspistorasiaan kytketyn sähköauton ja kysymys nousee esiin välittömästi: “Voiko taloyhtiö kieltää sähköauton latauksen kokonaan?”
Toisaalta osakas voi toimia täysin oikein ja tehdä asianmukaisen muutostyöilmoituksen, mutta silti kohdata epäselvän tai kielteisen vastauksen. Epävarmuus siitä, mitä taloyhtiö saa ja ei saa kieltää, on hyvin yleistä.
Valitettavasti vastaus on usein kyllä – taloyhtiö voi kieltää sähköauton latauksen.
Se on yksinkertaista taloyhtiön hallinnoimilla autopaikoilla, mutta epäselvempää silloin, kun autopaikka on erillinen osake. Autopaikan kuuluessa huoneiston hallintaan, kieltäminen on vaikeaa ilman painavia perusteita. Tässä artikkelissa avaan selkeästi, missä tilanteessa taloyhtiö voi kieltää sähköauton latauksen ja milloin ei.
Milloin taloyhtiö voi kieltää sähköauton latauksen?
Tämän kysymyksen myötä insinööriorientoitunut kansamme on useimmiten heti teknisten argumenttien kimpussa puolesta ja vastaan. Niiden aika on kuitenkin vasta myöhemmin. Ratkaiseva lähtökohta on se, kenen vastuulla autopaikat ovat ja kuka niiden osalta voi tehdä päätöksiä.
1. Sähköauton latauksen kieltäminen taloyhtiön hallinnoimilla autopaikoilla
Suurin osa taloyhtiöidemme autopaikoista on yhtiöjärjestyksen mukaan taloyhtiön hallinnassa. Taloyhtiö siis vuokraa autopaikkoja asukkaille. Taloyhtiön hallinnoimien autopaikkojen suhteen yksittäisellä osakkeenomistajalla ei ole minkäänlaista lähtökohtaista oikeutta tehdä muutoksia autopaikoille. Niin ikään autopaikkojen käytöstä määrää taloyhtiö.
Jos taloyhtiön hallituksen jäsen siis näkee jonkun lataamassa sähköautoaan taloyhtiön hallinnoiman autopaikan lämmityspistorasiasta, voi hallitus yksiselitteisesti kieltää sähköautojen latauksen. Tässäkin tapauksessa yhtiökokous voi kuitenkin muuttaa taloyhtiön hallituksen päätöstä.
Vaikka yhtiökokous voi päättää autopaikkojen käytöstä ja muuttaa hallituksen tekemiä linjauksia, kaikkia kysymyksiä ei voida ratkaista äänestämällä. Sähköturvallisuuslaissa määritelty sähkölaitteiston haltijan vastuu on yleensä taloyhtiöllä, ja käytännössä hallitus kantaa vastuun siitä, että kiinteistön sähköjärjestelmät ovat turvalliset.
Yhtiökokous ei siis voi tehdä päätöstä, joka estäisi hallitusta hoitamasta sähköturvallisuuslain mukaista velvollisuuttaan pitää kiinteistön sähköjärjestelmä turvallisena. Yhtiökokous voi kuitenkin esimerkiksi velvoittaa hallituksen selvittämään millä keinoin sähköautojen lataus voidaan mahdollistaa ja tuomaan siitä esityksen yhtiökokoukselle.
Lue myös, mitä riskejä ja ongelmia sähköauton lataaminen lämmitystolpasta voi aiheuttaa.
Vinkki hallitukselle!
Sähköauton latauksen kieltäminen taloyhtiön hallinnoimalla autopaikalla on usein ihan perusteltu ensiapu, jos taloyhtiöön on vain ilmestynyt sähköauto, joka on kytketty lataukseen ilman mitään keskusteluja aiheesta. Kiellon lisäksi kannattaa kuitenkin ryhtyä jo oma-aloitteisesti selvittämään sähköautojen lataamisen mahdollistamista taloyhtiössä. Näin voit argumentoida kieltoa myös teknisin perustein, joita suurin osa ihmisistä kuuntelee paremmin kuin juridisia. Sähköautojen latauksen mahdollistaminen on myös taloyhtiön arvosta huolehtimista, joten ratkaisujen esittäminen pelkän kiellon sijaan kuuluu tässäkin hyvään hallitustyöskentelyyn. Kattavan oppaamme avulla pääset sujuvasti alkuun.
2. Erilliset autopaikkaosakkeet ja sähköauton latauksen kieltäminen
Erilliset autopaikkaosakkeet ovat taloyhtiöissä hankalimpia tilanteita, koska osakas hallitsee autopaikkaa osakkeensa perusteella, mutta taloyhtiö hallitsee autopaikan sähkötekniikkaa ja autopaikan lämmityspistokkeen sähkölaskut tulevat käytännössä aina taloyhtiölle. Lataamiseen liittyvät tulkinnat jäävät näin kahden eri vastuualueen väliin, eikä aiheesta ole vielä ennakkoratkaisuja.
Useimmiten erillisen autopaikkaosakkeen hallinnoimalla autopaikalla on pistorasia auton polttomoottorin esilämmitystä varten.
Tästä seuraakin yksi suurimpia väittelyn aiheita asian ympärillä. Sähköautoilija vetoaa helposti yhdenvertaisuuteen saadakseen ladata sähköautoa lämmityspistorasiasta, koska latausteho on pieni ja näennäisesti verrattavissa lohko- ja sisätilalämmittimen käyttöön. On totta, että sähköautoa voidaan ladata kokolailla lämmitystarvetta vastaavalla teholla. Lämmitystä kuitenkin käytetään useimmiten kaksi tuntia kerrallaan joitain kymmeniä, enintään 100 päivää vuodessa. Sähköautolle, kylmään akkuun ladattuna tuo ei montaa kilometriä ajomatkaa tuo. Lämpimämmälläkin kelillä enintään 20 km vuorokaudessa. Näin päädytään siis helposti argumentoimaan asiasta, mikä ei kuitenkaan ratkaise kotilataustarvetta, voittipa argumentoinnin kuka tahansa.
Ja taloyhtiöllä on silti mahdollisuus kieltää sähköauton lataaminen myös osakeomisteisilla paikoilla, jos kielto perustuu olemassa olevaan tekniikkaan, yhdenvertaisuuteen tai sähköturvallisuuteen.
Tilanne muuttuu monimutkaisemmaksi, jos osakas haluaa toteuttaa autopaikkaosakkeellaan muutostyön, jossa asennetaan varsinainen latauspiste. Tällöin lataaminen voidaan kohdistaa suoraan käyttäjän maksettavaksi ja sähköturvallisuus varmistetaan asianmukaisella toteutuksella.
Johtopäätös: Muutostyöilmoitus on järkevä tapa edetä, mutta se ei takaa oikeutta latauspisteeseen
Osakkaalla ei ole automaattista oikeutta toteuttaa latauspistettä omalle autopaikkaosakkeelleen, koska latauspiste vaikuttaa taloyhtiön sähköjärjestelmään ja kuuluu siksi taloyhtiön päätäntävaltaan.
Samalla taloyhtiö ei kuitenkaan voi kieltää muutostyötä vain periaatteesta tai yksittäisten mielipiteiden perusteella.
Jos lataaminen voidaan toteuttaa turvallisesti ja ilman, että muut osakkaat joutuvat eriarvoiseen asemaan, taloyhtiöllä on heikot perusteet kieltää muutostyö.
Jos taas kapasiteetti tai turvallisuus estää lataamisen, kielto on perusteltu.
Koska oikeuskäytäntöä ei vielä ole, jokainen taloyhtiö joutuu tekemään ratkaisunsa teknisten selvitysten ja yhdenvertaisuusperiaatteen pohjalta, ei automaattisilla kielloilla tai automaattisilla luvilla.
Lue lisää teknisestä selvityksestä tai tutustu tarkemmin yhdenvertaisuusperiaatteeseen.
3. Autopaikka kuuluu huoneistoon – Sähköauton lataamisen kieltäminen lähes mahdotonta
Mikäli autopaikka kuuluu huoneiston hallintaan ja on vieläpä huoneiston välittömässä läheisyydessä, vaatisi sähköauton lataamisen kieltäminen selkeästi osoitettavat, konkreettiset perusteet.
Huoneistojenkin sähköjärjestelmät ovat useimmiten taloyhtiön kunnossapitovastuulla, joten jos ulkopistorasiat ovat vanhoja ja niiden kaapelointireiteistä ei ole varmuutta, voi taloyhtiön hallitus kieltää niiden käyttämisen sähköautojen lataukseen. Määräysten mukaisen latauspisteen asennusta on kuitenkin vaikea torjua ilman selkeitä teknisiä tai yhdenvertaisuuteen perustuvia syitä. Onhan osakkeenomistajalla oikeus teettää sähköihin muutoksia asunnon sisälläkin ja näin usein myös tehdään, vaikkapa keittiöremontin yhteydessä.
Sähköauton latausaseman asennuttamisen muutostyön kieltämiseksi taloyhtiön hallituksen pitäisi siis löytää asiaan konkreettiset perusteet. Sellainen voisi esimerkiksi olla se, että taloyhtiön sähköliittymän kapasiteetti on todellisuudessa (ei vain mututuntumalla) aivan äärirajoilla. Tuollainen tilanne kuitenkin on vain hyvin harvassa taloyhtiössä.
Oikeastaan taloyhtiön hallituksen tehtäväksi jää osakkeenomistajien yhdenvertaisuudesta huolehtiminen. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että muutos pitäisi kieltää kaikilta, jos se ei ole teoriassa mahdollista kaikille. Hallitus voi kuitenkin asettaa muutostyölle ehdon, jonka mukaan lataaminen keskeytyy, jos yhdenvertaisuus vaarantuu eikä taloyhtiö saa päätetyksi esimerkiksi yhtenäisen kuormanhallinnan toteuttamisesta tai sähköjärjestelmän vahvistamisesta.
Lue myös:
Milloin osakkaan kannattaa hankkia taloyhtiöön latauspiste osakasmuutoksena ja milloin odottaa.
Huonoja perusteita sähköauton lataamisen kieltämiseksi taloyhtiössä
Vaikka meillä Suomessa on artikkelin kirjoitushetkellä jo yli 150 000 täyssähköautoa, liittyy aiheen käsittelemiseen silti paljon ideologista vastustamista sekä huhupuheiden varassa toimimista. Kuten olen osoittanut, niin kielto noin vain alkaa lataamaan olemassa olevista lämmityspistorasioista on usein paikallaan. Sen sijaan liian usein törmää siihen, että taloyhtiön hallitus pistää hanttiin asialliselle muutostyöilmoitukselle hyvin ontuvin perustein:
”Taloyhtiön sähköjärjestelmä on vanha eikä kestä sähköauton latausta” – Usein tarua
On totta, että Suomessa on jonkin verran taloyhtiöitä, joiden osalta edes sähköjen pysyminen päällä on jokapäiväinen pieni ihme. Nähdessäni taloyhtiön sähköpääkeskushuoneessa öljypaperieristeisen, jo alleen eristeöljyä tihkuneen liittymiskaapelin 1950- tai 1960-luvuilta, on minulle sähköasennustekniikan ammattilaisena aivan selvää, että sellaisen kuormitusta ei tule lisätä lainkaan.
1970-luvulle mentäessä, ja kauttaaltaan 1980-luvulla ja sitä uudemmissa rakennuksissa pelkkä sähköjärjestelmän ikä ei kuitenkaan ole itsessään ongelma. Useimmiten ainakaan muutaman latauspisteen lisääminen ei aiheuta mitään teknisiä ongelmia.
”Taloyhtiön sähköliittymässä ei riitä kapasiteettia” – Usein tarua, helppo tarkistaa
Joko aiheesta halutaan eroon tai sitten ollaan huhupuheiden varassa, mutta monesti vastaus latauspisteen asennuttamiselle on, että taloyhtiön sähköliittymässä ei riittäisi kapasiteettia. Olen itse urani varrella eri yhteyksissä selvittänyt taloyhtiöiden sähköliittymien tuntikulutuksia suhteessa taloyhtiön sähköliittymän kokoon satoja kertoa ja yleensä vapaata kapasiteettia on tunnin keskiarvolla tarkasteltuna 1/3 tai jopa 2/3 taloyhtiön sähköliittymän koosta.
Tämä on seikka, jota on turhaa ryhtyä arvailemaan saati ryhtyä väittelemään minkään taloyhtiön kohdalla. Nämä tiedot nimittäin saa helposti sähköverkkoyhtiöltä ja vieläpä aivan ilmaiseksi!
Esimerkiksi Carunan asiakkaat (edellyttää taloyhtiön nimenkirjoitusoikeuden tai valtakirjan) voivat tehdä tietokyselyn täältä.
Latauspisteen asennuttaminen rikkoo yhdenvertaisuusperiaatetta – Totta, tietyssä pisteessä.
Moni luulee virheellisesti, että taloyhtiön sähköliittymän sulakkeen koko olisi asuntokohtaisten sulakkeiden summa. ”Mulla on 3×25 A, niin sen mä saan ja voin myös ottaa!”. Tämä on virhe, koska taloyhtiön liittymää ei ole mitoitettu siten, että kaikki asunnot ottaisivat jatkuvasti suurimman mahdollisen tehonsa samaan aikaan.
Jos jokainen asunto asennuttaa vaikkapa 11 kW latauasaseman, on täysin selvää, että jossain kohtaa taloyhtiön pääsulake paukkuu, harvoja poikkeuksia lukuunottamatta. Sama tilanne tulee vastaan pienemmälläkin teholla ja vieläkin nopeammin, kun latauspisteitä asennetaan osakasmuutoksena taloyhtiön ketjutettuihin autolämmityskaapeleihin.
Yhdenvertaisuusperiaatteen vaarantuminen on siis ihan aiheellinen huoli. Olisi kuitenkin melko kehnoa hallintoa evätä kotilatausmahdollisuus sitä tarvitsevilta vain sillä perusteella, että jokusen vuoden päästä se ei mahdollisesti olisi mahdollista enää kaikille halukkaille.
Hallitus voi hyvin sallia osakasmuutoksen, mutta asettaa muutostyön ehdoksi, että lataaminen keskeytetään, jos yhdenvertaisuus vaarantuu eikä taloyhtiössä saada aikaan päätöstä kapasiteetin nostamisesta tai muutoksista sähköinfraan.
Taloyhtiö voi myös ennakoida ja suunnitella hankinnat hieman pidemmälle. Näin osakkeenomistajat voivat hankkia laitteita, jotka voidaan myöhemmin liittää yhteiseen latausinfraan ja/tai kuormanhallintaan ilman, että hankittuja latausasemia tarvitsee heittää pois.
