Taloyhtiön latausjärjestelmän asennus ja hankintaprosessi on paljon muutakin kuin vanhojen lämmityslaatikoiden korvaamista latausasemilla.
Ennen kuin voidaan edes harkita uusien latauspisteiden asennusta, on selvitettävä lähtökohdat ja ylipäätään että riittääkö vanhassa sähköjärjestelmässä jerkku järkeväntehoisen lataamisen mahdollistamiseksi.
Kliseinen sanonta “hyvin suunniteltu on puoliksi tehty” pitää varsin hyvin paikkansa taloyhtiön latausinfrastruktuurin kohdalla. Tässä artikkelissa kerromme miksi.
Tärkeimmät nostot:
- Tärkein selvitettävä asia on sähköliittymän vapaana oleva kapasiteetti. Vapaa kapasiteetti määrittää, montako latausasemaa on ylipäätään mahdollista asentaa
- Missä kunnossa vanha lämmityskaapelointi on? Kestävätkö ne lataamisen vai joudutaanko asentamaan uudet kaapelit?
- Sähköpääkeskus ja kiinteistökeskukset ovat avainasemassa:
- Onko niissä vapaita lähtöjä lataukselle?
- Riittää niiden kapasiteetti latauksen vaatimalle energialle?
- Muodostaako varokkeet pullonkaulan latausteholle?
Taloyhtiön sähköverkon keskeiset osat
Pääkeskus ja sähköliittymä
Pääkeskus on taloyhtiön sähköjärjestelmän sydän. Se on ikään kuin solmukohta, johon sähkö saapuu verkkoyhtiöltä jaettavaksi asuntojen ja taloyhtiön käyttöön.
Sähköliittymä puolestaan yhdistää taloyhtiön sähköverkon verkkoyhtiön verkkoon. Pääkeskus yhdistetään sähköverkkoon liittymiskaapelilla.
Liittymispiste sijaitsee yleensä tontin rajalla. Jos sähköliittymän kapasiteettia pitää kasvattaa, sähköverkkoyhtiö tuo uuden kaapelin liittymispisteeseen tontin rajalle.
Taloyhtiön vastuulle jää uuden liittymiskaapelin asentaminen tontin sisällä pääkeskukseen asti. Kytkentää ei suinkaan tehdä itse, vaan taloyhtiö palkkaa sähkömiehen tekemään asennuksen.
Sähköliittymän koko on perinteisesti määritetty suunnitteluvaiheessa sähkötietokortiston mitoitusohjeen mukaan. Mitoitus perustuu keskiarvoihin ja kokemusperäiseen laskelmaan.
Monimittarikeskukset
Monimittarikeskukset sisältävät kaikkien asuntojen sähkömittarit. Näitä keskuksia voi olla useita – esimerkiksi jokaisen rakennuksen tai rappukäytävän yhteydessä.
Monimittarikeskukset mahdollistavat tarkkaan kohdennetun sähkönkulutuksen seurannan ja laskutuksen kullekin asunnolle.
Kiinteistökeskus
Kiinteistökeskus hallinnoi taloyhtiön yhteisiä sähkönkulutuskohteita, kuten ulkovalaistusta, autopaikkojen lämmitystä ja taloyhtiön saunaa.
Toisin kuin monimittarikeskusten kulutus, kiinteistökeskuksen sähkölasku ohjautuu suoraan taloyhtiölle.
Mistä lähdetään liikkeelle?
Aivan ensimmäinen askel on pyytää sähköverkkoyhtiöltä tiedot nykyisestä sähköliittymästä.
Sähköverkkoyhtiön raportista selviää muun muassa:
- Sähköliittymän koko (ilmoitetaan esim. 3×200 A, 138kW)
- Sähköliittymän suurin tuntikulutus kilowatteina
- Kiinteistön käyttöpaikan koko (ilmoitetaan esim. 3×25 A)
- Käyttöpaikan suurin tuntikulutus kilowatteina
- Liittymiskaapeli ja sen mahdollistama liittymäkoko
Ilman näitä tietoja ei ole mitään järkeä jatkaa eteenpäin.
Verkkoyhtiöön kannassa olla hyvissä ajoin yhteydessä. Tietojen toimitusajat voivat vaihdella muutamista työpäivistä viikkoihin.
Älä lankea maksullisiin etäkartoituksiin!
On olemassa firmoja, jotka myyvät näiden tietojen perusteella niin sanottuja etäkartoituksia. Käytännössä myyjä esittelee maksua vastaan yleisesti saatavilla olevia tietoja, ja tekee niiden perusteella löyhät johtopäätökset jatkotoimenpiteistä.
Vaikka etäkartoituksessa esitettävät tiedot ovat täysin totta, ei se korvaa paikan päällä tehtävää laajaa latauskartoitusta.
Tarvitseeko sähköliittymää aina laajentaa?
Sähköliittymän laajennus saadaan helposti kuulostamaan välttämättömältä askeleelta sähköautojen latauksen mahdollistamiseksi, vaikka totuus on toinen.
Monet taloyhtiöt ovat joutuneet tilanteeseen, jossa liittymän laajennusta lähes pakkomyydään osana latausinfraa, vaikka nykyinen sähköjärjestelmä voisi palvella täysin riittävästi oikeilla ratkaisuilla. Tässä kohtaa dynaaminen kuormanhallinta astuu kuvaan.
Dynaaminen kuormanhallinta – fiksu vaihtoehto liittymän laajennukselle
Dynaaminen kuormanhallinta on järjestelmä, joka optimoi sähköverkon kuormitusta jakamalla käytettävissä olevan tehon tasaisesti eri latauspisteiden kesken.
Se valvoo kiinteistön kokonaiskulutusta reaaliaikaisesti ja varmistaa, ettei sähköjärjestelmä ylikuormitu, vaikka useita autoja olisi latauksessa samanaikaisesti.
Kuormanhallinnan avulla:
- Priorisoidaan kriittiset kohteet: Esimerkiksi valaistus ja hissit saavat aina tarvitsemansa sähkön ennen latauspisteitä.
- Ladataan niin tehokkaasti kuin mahdollista: Kuormanhallinta mahdollistaa tehokkaimman mahdollisen lataustehon turvallisissa rajoissa.
- Estetään ylikuormitus: Lataustehoa rajoitetaan tarpeen mukaan, jotta päävarokkeet eivät laukea. Jos taloyhtiössä ladataan useampaa autoa yhtä aikaa, jakaa kuormanhallinta käytettävissä olevan kapasiteetin tasaisesti niiden välille.
- Vältetään kalliit päivitykset: Nykyistä sähköliittymää voidaan hyödyntää tehokkaammin, mikä voi poistaa tarpeen suurille infrastruktuurimuutoksille.
Milloin laajennus kuitenkin on tarpeen?
Sähköliittymän laajennus voi olla perusteltua, jos:
- Useampi taloyhtiön asukas tarvitsee poikkeuksellisen paljon latauskapasiteettia eikä tavanomaista, ”akku täyteen yön yli”-mitoitusta koeta riittävänä.
- Kiinteistön sähkönkulutus on jo nykyisellään lähellä liittymän kapasiteettia.
Latauskartoitus kertoo totuuden
Ennen sähköliittymän laajennukseen sitoutumista on suositeltavaa teettää perusteellinen latauskartoitus. Kartoituksen avulla saadaan selville, riittääkö nykyinen liittymä ja montako latausasemaa on mahdollista asentaa.
Liittymän laajennukseen kannattaa ryhtyä vasta, kun kaikki muut mahdollisuudet on tutkittu. Näin varmistetaan, että taloyhtiö maksaa vain siitä, mitä todella tarvitsee.
Mitä tämä latauskartoitus sisältää?
Sähköpääkeskuksen tarkastus
Pelkät sähköverkkoyhtiön tiedot ja nimelliskapasiteetti eivät kerro koko totuutta. Siksi latauskartoituksen yhteydessä selvitetään:
- Onko sähköpääkeskuksessa vapaita lähtöjä?
- Onko olemassa sähköpiirustukset?
- Vastaako arvokilven nimellisvirta suurinta mahdollista liittymäkokoa?
- Kestääkö pääkeskus lataamisen vai joudutaanko se uusimaan?
Nykyinen autolämmityskaapelointi
Kun sähköliittymän ja sähköpääkeskuksen tiedot on selvitetty, tarkastellaan seuraavaksi nykyisen lämmityskaapeloinnin tila. Vanhan kaapaloinnin tilanne on syytä selvittää sekä suurempaa latausinfraa kuin yksittäisiä osakaslatauspisteitä suunnitellessa.
- Kestääkö kiinteistöpääkeskus lataamisen ja paljonko siinä on vapaata kapasiteettia?
- Kestääkö autopaikkojen kaapalointi lataamisen?
- Mahdollistaako nykyinen kaapelointi järkeväntehoisen lataamisen?
- Lämmityslähtöjen määrä
Laskelmat ja suositukset
Kun ammattilainen on käynyt läpi sähköverkkoyhtiön tiedot ja taloyhtiön sähköjärjestelmän nykytilanteen, laaditaan niiden pohjalta tarjous tehokkaimmasta ja järkevimmästä latausratkaisusta.
Latausinfra pyritään aina toteuttamaan nykyisen kapasiteetin rajoissa, mutta jos aiempi sähkönkulutus hakkaa jo tässä vaiheessa rajotinta vasten tai taloyhtiö haluaa panostaa kerralla suurempaan järjestelmään, voi sähköliittymän päivitys olla järkevin ratkaisu.
Ilmestyykö taloyhtiön pihaan sähköautoja? Tilaa latauskartoitus ja keksitään niille ratkaisu
Latauskartoitus lopettaa arvailun sähköauton latauksen lähtökohdista. Kutsu sähköautoileva asiantuntija paikalle ja suunnitellaan yhdessä taloyhtiöönne sopivin latausratkaisu.
Suomen autokanta sähköistyy vuosi vuodelta, joten nyt on aika toimia. Näytä mallia naapuritaloyhtiölle ja turvaa taloyhtiönne tulevaisuuden EU-direktiiveiltä hankkimalla kunnon latausjärjestelmä.
